Yorgen Fenech oikeuteen €150,000 palkkamurhasta

Tutkiva toimittaja Daphne Caruana Galizia murhattiin autopommilla Maltalla lähes yhdeksän vuotta sitten. Tällä viikolla valamiehistön eteen astui Yorgen Fenech, yksi maan varakkaimmista liikemiehistä. Syyttäjien mukaan Fenech maksoi palkkamurhaajille noin 150 000 euroa Caruana Galizian surmaamisesta (The Guardian, BBC). Fenech kiistää syytteet.

Oikeudenkäynti vie tapauksen lähemmäs sitä tasoa, jota syyttäjät pitävät varsinaisten tekijöiden yläpuolella. Se ei silti yksin ratkaise kysymystä, joka on pitänyt murhan eurooppalaisessa keskustelussa: oliko kyse vain rikoksesta vai myös valtion instituutioiden epäonnistumisesta.

Mitä valamiehistö voi ratkaista ja mitä ei

Syyttäjien avauspuheenvuoro rakensi suoraviivaisen tapahtumaketjun. Melvin Theuma -nimisen välikäden väitetään järjestäneen murhasopimuksen. Kolme palkkamurhaajaa ja pommin toimittajat on jo tuomittu. Nyt ratkaistaan, pystyykö syyttäjä näyttämään toteen, että Fenech tilasi murhan (The Guardian).

Tuomio, oli se langettava tai vapauttava, ei vastaa laajempaan kysymykseen Maltan omasta vastuusta. Vuonna 2021 julkaistu julkinen tutkinta totesi, että Maltan valtion on kannettava vastuuta rankaisemattomuuden ilmapiirin ruokkimisesta (Public Inquiry report, Euronews). Tutkinnassa nostettiin esiin poliisi, joka ei reagoinut Caruana Galiziaan kohdistuneisiin uhkauksiin, valvontaviranomaiset, jotka eivät puuttuneet hänen paljastamaansa korruptioon, sekä poliittiset päättäjät, joille vaikeneminen oli hyödyksi.

Rikosoikeudenkäynti käsittelee yhden miehen syyllisyyttä. Julkinen tutkinta käsitteli poliisin, sääntelyviranomaisten ja poliittisen vallan epäonnistumista. Ne eivät korvaa toisiaan.

EU-lait, joiden syntyyn tapaus vaikutti

Caruana Galizian murha pakotti EU-instituutiot tekemään sananvapaudesta muutakin kuin juhlapuheiden aiheen. Euroopan parlamentti, EU:n suorilla vaaleilla valittu lainsäädäntöelin, vaati Maltaa panemaan julkisen tutkinnan suositukset täytäntöön. Parlamentti käsitteli murhaa myös testinä sille, pystyykö EU pitämään jäsenvaltion kiinni yhteisistä oikeusvaltioperiaatteista (European Parliament resolution).

Tapausta seurannut poliittinen paine vaikutti kahteen EU-säädökseen. Anti-SLAPP-direktiivi puuttuu perusteettomiin ja painostustarkoituksessa nostettuihin kanteisiin, joilla pyritään hiljentämään toimittajia. Sen soveltamisala rajoittuu kuitenkin rajat ylittäviin tapauksiin, joten puhtaasti kansalliset häirintäkanteet jäävät pitkälti sen ulkopuolelle (EUR-Lex). Rajaus on olennainen. Telexin mukaan Caruana Galiziaa vastaan nostettiin uran aikana 43 kannetta, joista useimmat käsiteltiin Maltan omissa tuomioistuimissa.

Euroopan medianvapaussäädös lisää takeita toimitukselliselle riippumattomuudelle ja median omistuksen läpinäkyvyydelle (EUR-Lex).

Lait ovat voimassa. Toinen kysymys on, muuttavatko ne toimintaa siellä, missä paikallisella vallalla ei ole syytä muuttua. Centre for Media Pluralism and Media Freedomin riippumattoman seurannan mukaan Malta ei ole vieläkään pannut julkisen tutkinnan suosituksia täysimääräisesti täytäntöön (CMPF). Euroopan komissio, EU:n toimeenpaneva elin, voi käynnistää rikkomusmenettelyn jäsenmaata vastaan, jos direktiiviä ei viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Mikään oikeudellinen mekanismi ei silti toimi automaattisesti, jos kotimainen politiikka vetää toiseen suuntaan.

Oikeudenkäyntiä seurattiin eri puolilla Eurooppaa, ja tulkintakehykset kertovat paljon. Slovakiassa tapausta luettiin vuoden 2018 Ján Kuciakin murhan kautta. Siinä Marian Kočneriin kohdistunut oikeusprosessi osoitti, miten vaikeaa väitetyn toimeksiantajan roolin näyttäminen voi olla (Aktuality.sk). Unkarissa hallitusta tukeva Origo käsitteli Maltan tapausta ulkomaan rikosuutisena ilman oikeusvaltiokehystä (Origo). Toimittajan murhaoikeudenkäynti voidaan kuvata osana vallankäytön rakenteita tai typistää rikospalstaksi. Valinta kertoo myös median omasta suhteesta epämukaviin eurooppalaisiin ennakkotapauksiin.

Avoin asia

Caruana Galizian sisar Corinne Vella kuvasi oikeudenkäynnin alkua "helpotukseksi" (Lovin Malta). Helpotus ei ole ratkaisu.

Valamiehistö antaa tuomion Fenechistä. Se ei selvitä, ketkä viranomaiset ja välikädet mahdollistivat tutkinnan kuvaaman ilmapiirin. Se ei pakota Maltaa viemään loppuun uudistuksia, joiden seuranta on yhä kesken. Se ei myöskään näytä, riittävätkö EU:n mediasäädökset muuttamaan toimintaa silloin, kun paikallinen valta ei halua muuttua.

Oikeussali on avattu. Vaikeampi tilinteko tapahtuu sen ulkopuolella.