Zaporizhzhian diesel riittää 10 päiväksi

Euroopan suurin ydinvoimala menetti viimeisen yhteytensä sähköverkkoon 20. elokuuta, kun taistelut Dneprjoen pohjoispuolella katkaisivat jäljellä olleen voimalinjan. Kymmenen päivää myöhemmin kuuden pysäytetyn reaktorin ja käytetyn ydinpolttoaineen altaiden jäähdytys toimii hätädieselgeneraattorien varassa (LIGA, NV).

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi arvioi aikarajaksi noin 10 päivää. Ilman verkkokorjauksia tai uusia dieseltoimituksia voimalaitos voi hänen mukaansa menettää kaiken sähkönsaannin (Straits Times, RBC-Ukraine).

Kriisi syntyi linja kerrallaan

Tilanne ei syntynyt yhdessä yössä. Ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Zaporižžjan ydinvoimalalla oli 10 ulkoista sähkölinjaa. Ne putosivat käytöstä yksi kerrallaan, kunnes viimeinen, 330 kilovoltin Ferosplavna-1-linja, katkesi 20. elokuuta (Ukrainian News, Rubryka). Sotatoimet ovat estäneet asentajia edes selvittämästä vian syytä. IAEA neuvottelee nyt paikallisesta tulitauosta, jotta korjausryhmät pääsisivät alueelle (World Nuclear News).

Reaktorit eivät ole tuottaneet sähköä yli kahteen vuoteen. Pysäytetty reaktori ei silti ole vaaraton. Polttoainenippujen ja käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivinen hajoaminen tuottaa edelleen lämpöä. Lämpöä poistavat pumput, venttiilit ja mittalaitteet tarvitsevat sähköä (Nuclear News Network, News UN). Jos sekä verkkosähkö että dieselgeneraattorit pettäisivät, jäähdytys pysähtyisi ja lämpötilat nousisivat. Riski on pienempi kuin täydellä teholla käyvässä laitoksessa, mutta se ei häviä.

Operaattorit nostivat elokuun alussa vedenpintaa kaikkien kuuden yksikön käytetyn polttoaineen altaissa. Se antaa lisäaikaa ennen veden kiehumista, jos aktiivinen jäähdytys menetetään (Nuclear News Network). IAEA:n tarkastajat kävivät läpi suurimman osan voimalan 20 dieselgeneraattorista ja havaitsivat polttoainerekkojen saapuvan kahdesta lähialueen kohteesta 27.–28. elokuuta (NV, 5 Kanal). Tarkastajat eivät kuitenkaan ole käyneet tärkeimmällä voimalan ulkopuolisella polttoainevarastolla sitten maaliskuun 2025. Taistelujen kerrotaan viivästyttäneen viimeistä sinne suunniteltua toimitusta jo kuukausia sitten (UNN, Rubryka). Kymmenen päivän dieselarvio perustuu voimalan henkilökunnan tietoihin, ei IAEA:n riippumattomaan varastotarkastukseen.

Viikon aikana kolme drooni-iskua lisäsi toisen riskin: yksi osui jäähdytysaltaan lähelle ja haavoitti kahta työntekijää, toinen käytetyn polttoaineen kuivavarastoalueelle ja kolmas sprinklerijärjestelmään (IAEA kertoi X:ssä, Agerpres). Säteilytasot pysyivät normaaleina. Järjestö ei nimennyt vastuullista.

Rosatom-kysymys, jota Eurooppa väistelee

Euroopan hallitukset lukevat IAEA:n varoitusta oman ydinvoimapolitiikkansa kautta.

Ranska on Euroopan ydinvoimariippuvaisin maa, ja sen viesti on tarkasti rajattu. Konsultti Stéphane Audrand sanoi Le Parisienille, ettei kylmässä alasajossa oleva ydinvoimala muutu "uudeksi Tšernobyliksi" vain siksi, että se menettää verkkosähkön (Le Parisien). Ranskalainen varoitus koskee ympäröivää järjestelmää: sota tekee myös sähköasemista, teistä, polttoainetoimituksista ja väsyneestä henkilöstöstä turvallisuusriskejä (Euronews). Greenpeace France vaatii kriisin perusteella Rosatom-pakotteita ja muistuttaa, että ydinkauppa on edelleen jätetty EU:n Venäjä-pakotteiden ulkopuolelle (France 24).

Unkari vaikenee näkyvimmin. Hallitusmyönteinen media välitti IAEA:n tiedot yhdistämättä niitä Paks II -hankkeeseen, Budapestin Rosatomin rahoittamaan reaktoriprojektiin (Világgazdaság). Syy on käytännöllinen: Paks tuottaa merkittävän osan Unkarin sähköstä, ja Paks II:n rakentaa ja rahoittaa sama Venäjän valtiollinen ydinyhtiö (World Nuclear Association). Budapestille on edullista käsitellä Zaporižžjaa sotaongelmana, ei perusteena Rosatomin pakottamiselle. Niin kauan kuin EU:n pakotejärjestelmä jättää ydinalan ulkopuolelle (Euroopan unionin neuvosto), Unkarin ei ole tarvinnut käyttää vetoaan.

Puola kuvaa tapahtumia Venäjän painostuksena mutta varjelee samalla luottamusta omaan ensimmäiseen ydinvoimahankkeeseensa. Puolan ydinturvallisuusviranomaisen kanta on, että ulkoisen sähkön menetys on tavanomainen suunnittelutilanne, jonka dieselgeneraattorit voivat hoitaa. Zaporižžjasta tekee poikkeuksellisen vaarallisen sota ja miehitys, ei ydinvoimatekniikka (BiznesAlert).

Välitön kysymys on käytännöllinen: tuottaako Grossin tulitaukoaloite korjausryhmille pääsyn voimalalle ennen kuin diesel loppuu. Suurempi kysymys on poliittinen. Zaporižžja on näkyvin seuraus Venäjän kontrollista eurooppalaiseen ydininfrastruktuuriin. EU voi silti käsitellä sitä turvallisuuskriisinä ilman, että Venäjän ydinalan vaikutusvalta hinnoitellaan pakotteisiin. Juuri sitä valintaa ulkoministerit lykkäävät.