Pariisi ja Berliini pohtivat autojen 90 prosentin päästövähennystä

Ranska ja Saksa haluavat lieventää EU:n vuoden 2035 päästösääntöä ja rajata julkisen autotuen Euroopassa valmistettuihin autoihin. Reutersin ja AFP:n mukaan alustavassa tekstissä tavoite olisi 90 prosentin vähennys, eikä jäljelle jääviä päästöjä tarvitsisi hyvittää (Reuters, AFP via France 24). Saksa ei ole hyväksynyt linjausta, julkisuuteen kuvatuissa luonnoksissa autovalmistajille annettavan jouston määrä vaihtelee, eikä mikään ehdotuksista ole laki.

Säännöstä on kolme versiota

Lähtökohtana on voimassa oleva laki. Vuodesta 2035 alkaen kunkin autovalmistajan on vähennettävä myymiensä uusien autojen keskimääräisiä pakoputken hiilidioksidipäästöjä 100 prosenttia vuoden 2021 tasosta (asetus (EU) 2023/851). Siksi sääntöä kutsutaan polttomoottorikielloksi, vaikka se ei koske jo liikenteessä olevia autoja eikä käytettyjen autojen kauppaa.

EU:n toimeenpaneva elin eli Euroopan komissio ehdotti lievempää sääntöä joulukuussa 2025. Siinä päästöjä vähennettäisiin 90 prosenttia, ja autovalmistajat voisivat hyvittää loput kymmenen prosenttiyksikköä uusiutuvilla polttoaineilla ja EU:ssa valmistetulla vähähiilisellä teräksellä (COM(2025)995).

Reutersin ja AFP:n kuvaamassa Ranskan ja Saksan luonnoksessa säilyisi komission tavoite, mutta hyvitysvelvollisuus poistuisi. Autovalmistajat saisivat siis päästää loput ilman korvaavia toimia.

POLITICO kertoo nähneensä luonnostekstin, jossa jousto olisi tätä suurempi. Sen mukaan autovalmistajat saisivat lisäliikkumavaraa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin tehtyjen investointien perusteella. Päästövähennys voisi jäädä käytännössä lähemmäs 80:tä prosenttia. Lisäksi niin sanotut superhyvitykset kasvattaisivat sähköautojen painoarvoa: jokainen sähköauto laskettaisiin valmistajan keskiarvoon useampana autona (POLITICO). Luonnosta ei ole julkaistu, joten sen laskelmia ei voi varmistaa neuvottelujen ulkopuolelta.

Tehtaiden osuus vaihtokaupasta

Tuotantoa koskeva osa paketista on komission ehdottamassa erillisessä Industrial Accelerator Act -laissa. Se kytkisi tuet ja julkiset hankinnat Euroopassa tapahtuvaan tuotantoon. Lain piiriin kuuluvan auton kokoonpano tehtäisiin EU:ssa, ja lähtökohtaisesti vähintään 70 % auton muiden kuin akun osien arvosta tulisi lain hyväksymistä lähteistä (IAA-ehdotus).

Alkuperävaatimus ratkaisisi, mihin autoihin saa ostotukea ja mitkä kelpaavat julkisen autokaluston hankintoihin. Yksityishenkilöt voisivat silti ostaa omalla rahallaan muualla valmistettuja autoja. Koska päästösääntö ja tukien alkuperävaatimus ovat eri lakiesityksissä, Ranska ja Saksa eivät voi säätää pakettia itse laiksi. Ne voivat edistää sitä vain yhteisenä kantanaan.

Britannia voisi päästä sääntöjen piiriin. Reutersin mukaan luonnoksessa hyväksyttäisiin EU:ssa sekä sellaisissa eurooppalaisissa kumppanimaissa tapahtuva tuotanto, jotka kuuluivat sisämarkkinoihin 1.1.2020. Ehtona olisi täysi vastavuoroisuus ja EU-sääntöjen noudattaminen (Reuters). Ranska oli luopunut vastustamasta Britannian sisällyttämistä Euroopassa valmistettujen tuotteiden sääntelyyn (Guardian).

Kuka voi vielä pysäyttää hankkeen

Ensimmäinen este on Berliinissä. POLITICO kertoi liittokansleri Friedrich Merzin hallituskumppanin, sosialidemokraattien, vastustaneen suunnitelmaa. Lehti lainasi myös hallituksen tiedottajaa, jonka mukaan lopullista sopimusta ei ollut (POLITICO).

Vaikka teksti allekirjoitettaisiin, vasta neuvottelut alkaisivat. Ranska ja Saksa tarvitsisivat tuekseen jäsenmaiden ministereistä koostuvan EU:n neuvoston. Päätös vaatii vähintään 15:n EU:n 27 hallituksesta taakseen sekä niiden edustavan vähintään 65:tä prosenttia unionin väestöstä (neuvosto). Myös Euroopan parlamentin on hyväksyttävä sama teksti. Sen täysistuntojen ajankohdiksi on arvioitu 23. marraskuuta ja 14. joulukuuta, mutta päivät eivät ole määräaikoja (parlamentin käsittelytiedot).

Jäsenmaiden näkemykset eroavat. Tšekin hallituksen 16. maaliskuuta hyväksymä kanta vaatii lievempiä tavoitteita ja lisää joustoa. Siinä myös todetaan, että uudistuksen hylkääminen äänestyksessä voisi jättää tiukemman säännön voimaan (Tšekin teollisuusministeriö). Näiden tavoitteiden vuoksi Praha voi pitää houkuttelevana myös osittaista sääntöjen lievennystä.

Ruotsi suhtautuu asiaan toisin. Ilmastoministeri Romina Pourmokhtari sanoi parlamentissa 27. heinäkuuta, että vuoden 2035 vaatimukset olivat tasapainossa ja palkitsivat ruotsalaiset autovalmistajat, jotka olivat siirtyneet sähköautoihin varhain (valtiopäivät). Ruotsalainen vähähiilisen teräksen tuottaja Stegra oli pyytänyt hallitusta säilyttämään teräshyvityksen, jonka Ranskan ja Saksan luonnos poistaisi (Stegran lausunto).

Jos Reutersin ja AFP:n kuvaus julkaisemattomasta luonnoksesta pitää paikkansa, autovalmistajien ei enää tarvitsisi hyvittää komission ehdotuksessa sallittuja jäljelle jääviä päästöjä. Vastineeksi julkinen autotuki ohjautuisi Euroopassa sijaitseville tehtaille. Ratkaisu edellyttää vielä Merzin hallituskoalition hyväksyntää, enemmistön kokoamista neuvostossa jäsenmaiden näkemysten erosta huolimatta sekä Euroopan parlamentin äänestystä. Ensimmäinen vastaus tulee Berliinistä: hyväksyykö Saksa sopimuksen ja minkä päästövähennystavoitteen se hyväksyy.