Ukrainan ohjuspuolustus riippuu Washingtonista

Ukraina tarvitsee Yhdysvalloilta kahta asiaa, joita Euroopan hallitukset eivät pysty toimittamaan nopeasti: satelliittivaroituksia ballististen ohjusten laukaisuista ja Patriot-torjuntaohjuksia niiden pudottamiseen. Riippuvuus on kiistan ytimessä, kun pohditaan, pidättääkö Washington tukeaan painostaakseen Kiovaa lopettamaan Venäjän jalostamoihin kohdistuvat iskut. Väite on esitetty ja kiistetty, mutta Washingtonilla on painostuskeinoja joka tapauksessa.

13.–14. lokakuuta tehty hyökkäys osoitti, mistä on kyse. Ukrainan asevoimien yleisesikunnan mukaan sen joukot torjuivat neljä Venäjän ballistisella lentoradalla laukaisemasta 39 ohjuksesta (Ukrainan asevoimien yleisesikunta). Luku ei kerro, miksi torjunta jäi näin vähäiseksi. Se havainnollistaa, kuinka hatara Ukrainan suoja on juuri niitä aseita vastaan, joiden torjunnassa maa nojaa eniten Yhdysvaltoihin.

Mistä Washingtonia syytetään

Financial Timesin mukaan Donald Trumpin lähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner ottivat Miamin-neuvotteluissa esiin tiedustelutiedon jakamisen lopettamisen, jos Ukraina jatkaisi jalostamoiskuja (Financial Times). Lehti perusti tietonsa kokoukseen perehtyneisiin henkilöihin. Tapahtumista suoraan perillä oleva yhdysvaltalaisviranomainen kuvasi keskustelua toisin: uhkausta ei esitetty, vaan presidentti muistutti Yhdysvaltojen toimittavan Ukrainalle ampumatarvikkeita ja tiedustelutietoa. Trump syyttää jalostamoiskuja kotimaan polttoainehintojen noususta (Axios).

Kaksi muutakin tapausta ruokkii Kiovan epäilyjä. Zelenskyin mukaan kumppanit eivät varoittaneet Ukrainaa ennen kuin viisi venäläistä ballistista ohjusta iski Kiovaan 12. lokakuuta. Hän uskoo, että varoituksen puuttuminen oli tahallista (AP). Nimeämättömät yhdysvaltalaislähteet kertoivat CBS:lle, että viranomaiset selittivät laukaisuvaroitusjärjestelmän toimimattomuutta säällä. Ukrainan viranomaiset torjuvat selityksen (CBS).

Myös Ukrainan liikkuvien sotilaspäätteiden satelliittiyhteydet heikkenivät. Kaksi yhdysvaltalaisviranomaista ja yksi länsiviranomainen kertoivat Reutersille, että rajoitus seurasi Valkoisen talon määräystä. Valkoinen talo kiistää osallisuutensa, ja Trump väittää, ettei tiedustelutiedon jakaminen keskeytynyt missään vaiheessa (Reuters).

Tapaukset perustuvat erilaiseen näyttöön. Uhasta on uutisoitu, mutta se on kiistetty. Laukaisuvaroituksen epäonnistumisen syystä kiistellään. Satelliittiyhteyksien rajoittamisen yhdistävät Valkoiseen taloon nimettöminä pysyttelevät viranomaiset. Yhdessä tapaukset osoittavat, että Washingtonilla on Kiovaan kohdistuvia vaikutuskeinoja ja että se vastustaa avoimesti Ukrainan jalostamokampanjaa. Ne eivät osoita Yhdysvaltojen lopettaneen tukea yleisesti eivätkä todista, että rajoituksilla olisi rangaistu Ukrainaa jalostamoiskuista. EU-johtajien asialistalla olivat jo tällä viikolla satelliitti- ja varoituskysymykset (To Brief).

Kaksi aukkoa, joita Eurooppa ei pysty paikkaamaan tänä talvena

Patriot-ohjusten saatavuus on välitön ongelma. Ukrainalaisviranomainen kertoi Washington Postille, että jäljellä oli vain pari torjuntaohjusta. Lehden haastatteleman korkea-arvoisen Nato-viranomaisen mukaan ohjuksia tuli silti PURL-järjestelmän kautta (Washington Post). Järjestelmässä Euroopan liittolaiset maksavat Ukrainalle hankittavat yhdysvaltalaisaseet, mutta Yhdysvallat päättää yhä, milloin ne lähetetään.

Zelenskyi on esittänyt vastakaupaksi, että Ukraina voisi pidättäytyä jalostamoiskuista, jos Washington toimittaa lisää Patrioteja (BBC). Kyse on hänen ehdostaan, ei sovitusta kaupasta.

Euroopan omat Patriot-järjestelmät on jo sidottu muualle. Alankomaiden puolustusministeriö jatkoi toukokuussa Patriot-patterin sijoitusta Puolaan joulukuun alkuun asti (Dutch Defence Ministry). Patteri suojaa huoltokeskusta, jonka kautta länsimaiden aseet kulkevat Ukrainaan. Sen siirtäminen itään jättäisi asereitin ilman suojaa.

Laukaisuvaroitus on pidemmän aikavälin aukko. International Institute for Strategic Studies arvioi tammikuussa, että Yhdysvallat on Euroopan ainoa avaruudesta toimivan ballististen ohjusten ennakkovaroitusjärjestelmän tarjoaja. Satelliitit havaitsevat laukaisun ja antavat ilmatorjunnalle aikaa reagoida (IISS). Ranskan ja Saksan yhteinen JEWEL-ohjelma tähtää ensimmäiseen eurooppalaiseen valmiuteen 2030-luvun alussa (French Defence Ministry).

EU:n vahvuus on rahoitus. EU-johtajat suhtautuivat 15.–16. lokakuuta pidetyssä huippukokouksessaan myönteisesti 90 miljardin euron tukilainaan Ukrainalle ja tukivat koalitiota, jonka tehtävänä on suojautua ballistisilta ohjuksilta (European Council conclusions). Yksikään EU:n toimielin ei kuitenkaan voi määrätä kansallista tiedustelupalvelua jakamaan tietoja tai luovuttaa käyttöön yhdysvaltalaisohjuksia.

Satelliittirajoitusten selvittämiseen on ainakin nimetty vastuutaho. Kaksipuolueinen joukko Yhdysvaltain senaattoreita pyysi 15. lokakuuta Pentagonin ylitarkastajaa, puolustusministeriön sisäistä valvontaviranomaista, selvittämään, kuka hyväksyi rajoitukset (Senate letter). Vastaus selventäisi yksittäistä päätöstä, mutta ei laajempaa motiivia. Euroopan hallitusten ei tarvitse odottaa sitä: ne voivat maksaa Ukrainan ohjuspuolustuksen, mutta eivät pysty vuosiin korvaamaan sen ytimessä olevia yhdysvaltalaisia varoitussatelliitteja ja Patriot-toimituksia. Washingtonin asema antaa sille vaikutusvaltaa Kiovaan riippumatta siitä, onko sitä käytetty vastatoimena jalostamoiskuille.