Euroalueen lainakorot nousevat, budjettivaikutus viivästyy

Belgian kymmenvuotisen valtionlainan korko nousi 28. syyskuuta yli 4,3 prosenttiin, kertoo La Libre. Portugalin korko nousi jälleen 4,015 prosenttiin (ECO). Valtionlainan korko kertoo, millaisen vuotuisen tuoton ostaja saa nykyisellä markkinahinnalla. Kun sijoittajat myyvät lainoja, niiden hinnat laskevat ja tuotot nousevat. Uusi lainaraha maksaa nyt euroalueen valtioille enemmän, mutta vaikutus budjetteihin näkyy vähitellen vanhojen lainojen erääntyessä.

Nousu koskee laajasti euroaluetta

Korkojen nousu on laaja, ja se alkoi jo ennen tätä viikkoa. Euroopan keskuspankki (EKP), joka päättää euroalueen ohjauskoroista, kertoi 24. syyskuuta julkaistussa katsauksessaan euroalueen valtioiden kymmenvuotisten lainojen keskikoron nousseen 45 korkopistettä eli 0,45 prosenttiyksikköä noin 3,9 prosenttiin (EKP).

Suurin osa noususta johtui siitä, että markkinoilla odotettiin korkojen nousevan yleisesti. Sijoittajat eivät siis ensisijaisesti epäilleet yksittäisten valtioiden kykyä maksaa velkojaan. EKP:n mukaan korko-odotukset nousivat samana aikana 37 korkopistettä. Kunkin maan lainoista vaadittu lisätuotto pysyi pääosin ennallaan ja kasvoi vain hieman velkaantuneimmissa maissa (EKP).

Reuters yhdisti 28. syyskuuta korkojen nousun kallistuvaan öljyyn ja kyselyyn, jonka mukaan euroalueen inflaatio nousisi syyskuussa 3,6 prosenttiin elokuun 3,2 prosentista (Reuters via LSE). Kalliimpi polttoaine nostaa hintoja. Sijoittajat alkavat odottaa EKP:n pitävän korot korkealla pidempään, ja vaativat siksi kymmenvuotisista lainoista suurempaa tuottoa. Polttoaineiden hinnat olivat nousussa jo eri puolilla EU:ta, kuten kerroimme viime viikolla (To Brief).

Korkojen liikkeelle esitetty syy-yhteys on uskottava markkinaselitys, mutta sitä ei ole osoitettu varmaksi. Valtionlainojen maailmanlaajuinen myynti oli käynnissä jo 1. syyskuuta (CNBC/Reuters). Yksittäisestä inflaatioluvusta ei voi erottaa öljyn vaikutusta muista tekijöistä.

Ranska saattaa olla ainoa maa, jonka lainoista sijoittajat vaativat yleisen korkotason lisäksi maakohtaista lisätuottoa. Lisätuotto eli korkoero kertoo, kuinka paljon enemmän sijoittajat vaativat Ranskan valtionlainasta Saksan lainaan verrattuna. La Tribunen mukaan korkoero oli 10. syyskuuta noin 94 korkopistettä. Toisessa, 28. syyskuuta julkaistussa markkinakatsauksessa Ranskan koroksi ilmoitettiin 4,749 prosenttia ja Saksan koroksi noin 3,62 prosenttia. Ero oli siten noin 113 korkopistettä (XTB). Luvut ovat eri päiviltä ja eri palveluntarjoajilta, joten ne viittaavat korkoeron kasvuun mutta eivät mittaa sitä tarkasti.

Miten markkinahinta muuttuu budjettimenoksi

Korkojen nousu ei muuta jo liikkeeseen lasketun velan hintaa. Kiinteäkorkoisesta lainasta maksetaan sovittu korko sen erääntymiseen asti. Valtio kohtaa nykykorot vasta ottaessaan uutta lainaa tai korvatessaan erääntyvän lainan uudella. Ranskalla erääntyy vuonna 2027 yhteensä noin 197,4 mrd. euroa valtionlainoja neljänä eri ajankohtana (Agence France Trésor).

Portugalin luvut näyttävät, kuinka vanhan ja uuden velan kustannukset eroavat. Vuoden 2025 lopussa liikkeessä olleen velan korko oli keskimäärin noin 2,1 prosenttia. Vuoden 2026 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana lasketuista lainoista maksettiin noin 3,4 prosentin korkoa (Jornal de Negócios). Kun halpa vanha laina korvataan kalliimmalla uudella, koko velkakannan keskikorko nousee vähitellen.

Keskikoron nousu näkyi Lissabonin ennusteissa jo ennen viimeisintä korkojen nousua. Elokuussa julkaistun arvion mukaan Portugalin korkomenot kasvavat vuonna 2027 776 milj. euroa vuoteen 2026 verrattuna (Jornal de Negócios). Sen jälkeen Portugalin kymmenvuotinen korko on noussut noin 0,4 prosenttiyksikköä, kertoo Público. Elokuun arvio ei sisältänyt viimeisimmän nousun kustannuksia.

Kuka maksaa

Toistaiseksi hyödyt ja tappiot näkyvät sijoittajien tileillä. Uudet ostajat saavat lainoilleen paremman tuoton. Aiemmat omistajat näkevät lainojensa markkinahinnan laskevan. Tappio muuttuu todelliseksi vasta, jos laina myydään ennen erääntymistä.

Veronmaksajat ja julkisten palvelujen käyttäjät tuntevat korkojen nousun myöhemmin ja vähitellen. Joka vuosi velkaa korvataan uudella, kalliimmalla lainalla, mikä kasvattaa korkomenoja. Samat rahat ovat silloin poissa muusta budjetista.

Uusi velka maksaa nyt enemmän kaikkialla euroalueella. Kiinteäkorkoinen vanha velka hidastaa budjettivaikutusta ja jakaa sen usealle vuodelle. Ranska saattaa maksaa lainoistaan lisäksi maakohtaista lisätuottoa, mutta eri päivinä ja eri lähteistä saadut korkoerot eivät vielä kerro sen suuruutta tarkasti.