Tanskan PET ei nimeä sabotaasi-iskua

Tanskan turvallisuus- ja tiedustelupalvelu PET kertoo Venäjän toiminnan tanskalaisia puolustusalan yrityksiä vastaan lisääntyneen. PET ei kuitenkaan ole nimennyt yhtäkään yritystä, kohdetta tai vaurioitunutta kuljetusta, joka osoittaisi iskun tapahtuneen. Reutersin mukaan PET:n analyytikko Josefine Christensen kertoi 7. lokakuuta Kööpenhaminassa järjestetyssä turvallisuuskonferenssissa toiminnan vilkastuneen alkukesästä. Nyt kohteena on aseita Ukrainaan tuottava teollisuus. Toistaiseksi kyse on tiedusteluarviosta, ei dokumentoidusta välikohtauksesta.

Mitä PET on kertonut

Reutersin mukaan Christensen sanoi keväällä nähdyn ”paljon suunnittelua, mutta hyvin vähän toteutusta”. Alkukesästä Venäjä alkoi hänen mukaansa toimia ”paljon enemmän”, ja nyt se ”yrittää iskeä kohteisiin” (Reuters). Christensen kertoi myös, että rekrytoitavia lähestytään Telegramissa ja muilla alustoilla. Aluksi heitä pyydetään usein vain valokuvaamaan kohde.

”Paljon enemmän” ei kerro, mitä on tapahtunut tai missä. Ilmaus voi viitata kohteiden tarkkailuun, valmisteluun, estettyyn iskuun tai toimintaan tanskalaistaustaisten yritysten luona ulkomailla. PET:llä voi olla myös tiedustelutietoa, jota se ei voi julkistaa. Nämä ovat mahdollisia tulkintoja, eivät vahvistettuja tietoja.

Uusi sanamuoto menee pidemmälle kuin PET:n 5. syyskuuta antama lausunto. Tuolloin palvelu kertoi Venäjän konkreettisesta suunnittelusta ja yrityksistä värvätä Tanskassa ihmisiä kuvaamaan yrityksiä ja infrastruktuuria. Kohteina olivat etenkin yritykset, jotka liittyvät Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen (PET). PET ei maininnut yhtäkään tapausta, jossa kohteille olisi aiheutettu vahinkoa. To Brief on seurannut Tanskan tiedusteluvaroituksia siitä lähtien (To Brief). PET:n englanninkielisellä verkkosivulla kerrotaan yhä, ettei palvelun tiedossa ole yhtäkään Venäjän tekemää fyysistä sabotaasi-iskua Tanskassa (PET). Ei ole selvää, onko sivu päivitetty ennen Christenseniä koskevia lausuntoja.

Missä muut hallitukset ovat nimenneet kohteet

Naapurimaiden tapaukset osoittavat, miksi Euroopan hallitukset suhtautuvat uhkaan vakavasti. Puolan syyttäjien mukaan C4-räjähde räjähti tavarajunan alla 15.–16. marraskuuta 2025 välisenä yönä. Syyttäjät väittävät tekijöiden toimineen Venäjän tiedustelun lukuun (Puolan syyttäjälaitos). Varsovan ja Ukrainan rajalla sijaitsevan Dorohuskin välinen rata on tärkeä itään suuntautuville kuljetuksille. Julkaistujen tietojen mukaan vahinko oli vähäinen ja liikenne keskeytyi lyhyeksi aikaa. Niissä ei kerrota Ukrainaan tarkoitetun sotilaskuljetuksen menetyksestä.

Virossa maan sisäinen turvallisuuspalvelu KAPO liitti 29. syyskuuta puolustusyritys Milrem Roboticsiin elokuussa kohdistuneen tuhopolton Venäjän turvallisuuspalveluihin (KAPO). Saksan hallitus esitti vastaavan arvion räjähteillä varustetusta droonista, joka löytyi 4. elokuuta Leipzigin/Hallen lentoasemalta ukrainalaisten rahtikoneiden läheltä (Saksan hallitus).

Kaikissa kolmessa tapauksessa viranomaiset nimesivät paikan, ajankohdan ja väitetyn taustatahon. Yksikään tässä mainituista lausunnoista ei kerro Ukrainaan tarkoitetun toimituksen menetyksestä tai viivästymisestä. PET ei ole toistaiseksi yksilöinyt vastaavaa tapausta.

Kuka vastaa tehtaiden suojelusta

Ero on tärkeä, sillä sabotaasintorjunta kuuluu kansallisille viranomaisille. Tanskassa PET arvioi uhkaa, poliisi vartioi kohteita ja syyttäjät nostavat syytteitä. Puolan räjähdyksen jälkeen maassa käynnistettiin erillinen poliisioperaatio rautateiden suojaamiseksi (Puolan poliisi). Tanska ei ole kertonut vastaavista suojelutoimista eikä siitä, mitkä kohteet tarvitsevat suojaa tai miten se järjestetään.

Vaitonaisuus vaikuttaa myös Tanskan ulkopuolella. Jos PET:n arvio Venäjän tavoitteista pitää paikkansa, Ukrainaan aseita tuottavat yritykset palvelevat Kiovan sotaponnisteluja yhtä lailla kuin Tanskan taloutta. Niiden tuotannosta riippuvaiset kumppanimaat eivät voi arvioida riskiä PET:n julkistamien tietojen perusteella.

Puolan ja Viron tapaukset antavat aiheen suhtautua PET:n varoitukseen vakavasti, mutta ne eivät vahvista, että Tanskassa olisi tehty sabotaasi-isku. Julkisten tietojen perusteella PET on esittänyt uskottavan uhka-arvion, ei näyttöä Tanskassa toteutetuista iskuista. PET:n ja Tanskan hallituksen pitäisi kertoa, missä operaatioissa siirryttiin kohteiden tiedustelusta hyökkäykseen ja vaikuttiko niistä yksikään Ukrainaan matkalla olleeseen toimitukseen.