EKP:n kolmesta virasta riippuu Lagarden seuraaja

Three ECB seats are opening; Europe’s leaders have yet to fill them.
Kuvasommitelma · tobriefChristine Lagarden seuraajaksi EKP:n johtoon on virallisesti ehdolla kaksi henkilöä: Espanjan Pablo Hernández de Cos ja Alankomaiden Klaas Knot (euroalueen valtiovarainministerit). Saksalaisuutisoinnin mukaan Ranska ja Saksa neuvottelevat paketista, jossa pääjohtajan tehtävä menisi Hernández de Cosille (FAZ). Liittokansleri Friedrich Merz sanoi Dublinissa 13. marraskuuta, että sopu lähestyy mutta sitä ei ole vielä syntynyt. Hän aikoo esitellä Saksan ehdotuksen ensi viikolla (Reuters, Handelsblatt).
Miksi kolmesta tehtävästä neuvotellaan yhtenä pakettina
Pääjohtajan paikka ei ole ainoa EKP:n johtokunnassa avautuva tehtävä. Johtokunta johtaa pankin päivittäistä toimintaa. Isabel Schnabelin kausi päättyy 3. tammikuuta 2027, Lagarde jättää tehtävänsä ennenaikaisesti 7. helmikuuta ja pääekonomisti Philip Lanen kausi päättyy 31. toukokuuta (EKP). Lagarden ennenaikainen lähtö käynnisti seuraajakisaan liittyvät neuvottelut (To Brief). Kolmen paikan vapautuminen lähekkäin antaa mahdollisuuden ratkaista nimitykset samalla kertaa.
Yksikään paikka ei lain mukaan kuulu millekään maalle. Valinta ratkaistaan sen perusteella, kuka kokoaa taakseen riittävän tuen. Tehtäväpaketin avulla hallitus, joka jää ilman yhtä paikkaa, voi saada toisen. Raportoidun suunnitelman mukaan saksalainen nimitettäisiin pääekonomistiksi ja ranskalainen vastaisi markkinaoperaatioista (FAZ).
Hallitukset tavoittelevat tehtäviä, koska niissä vaikutetaan päätösten valmisteluun ennen äänestystä. Pääekonomisti johtaa EKP:n asiantuntijoiden ennustetyötä ja esittelee ensimmäisen korkoehdotuksen jokaisessa rahapoliittisessa kokouksessa. Tehtävä antaa vaikutusvaltaa siihen, mistä vaihtoehdoista neuvosto keskustelee. Markkinaoperaatioista vastaava johtaja huolehtii päätösten toimeenpanosta: pankkien luototuksesta sekä joukkolainojen ostoista ja myynneistä.
Siksi Ranska ei tyydy markkinaoperaatioista vastaavan tehtävään. Ranskan keskuspankin pääjohtaja Emmanuel Moulin sanoi 10. marraskuuta, että ranskalaisen valinta pääekonomistiksi olisi oikeutettua (Reuters). Raportoidussa sopimuksessa tehtävä menisi kuitenkin Saksalle.
Mistä ei ole vielä sovittu
Varmimman kuvauksen tilanteesta on julkaissut espanjalainen El Mundo. Lehden lähteiden mukaan sopimus oli muotoutumassa, mutta jutussa kerrottiin myös Saksan kiistäneen, että mitään olisi saatu valmiiksi (El Mundo). Berliini ei ole nimennyt ehdokastaan pääekonomistin tehtävään. Merzin on ensin sovittava nimestä hallituskumppaninsa sosiaalidemokraattien kanssa.
Alankomaat ei ole luopunut Knotin ehdokkuudesta. Hollantilainen yleisradioyhtiö NOS kertoi 13. marraskuuta hänen mahdollisuuksiensa heikentyneen, mutta korosti, ettei päätöstä ollut tehty (NOS).
Pariisin ja Berliinin sopimus ei vielä nimittäisi ketään. Euroalueen valtiovarainministerit käsittelivät molempia ehdokkaita 9. marraskuuta valitsematta voittajaa (euroalueen valtiovarainministerit). Ministeriryhmän puheenjohtaja, Kreikan valtiovarainministeri Kyriakos Pierrakakis, sanoi lopullisen valinnan kuuluvan maiden johtajille. Euroalueen hallitusten päämiehet nimittävät pääjohtajan vahvistetulla määräenemmistöllä. Se edellyttää laajaa tukea jäsenmailta ja tietyn väestöosuuden täyttymistä. Nimitys tehdään Euroopan parlamenttia ja EKP:tä kuultuaan (EU:n neuvosto). Johtajat tavoittelevat yhteisymmärrystä 26. marraskuuta pidettävässä huippukokouksessaan (Demócrata).
Yksi ääni muiden joukossa
Pääjohtajan kansalaisuus kertoo vain vähän korkojen suunnasta. Pääjohtaja johtaa EKP:n neuvostoa, joka päättää koroista, mutta on kokouksessa yksi sen 21 äänivaltaisesta jäsenestä (EKP). Neuvosto piti 29. lokakuuta talletuskoron 2,50 prosentissa (EKP). Talletuskorko on korvaus, jonka pankit saavat EKP:ssä yön yli säilyttämilleen varoille. Se vaikuttaa myös kotitalouksien lainakorkoihin ja säästöjen tuottoon. Uusi pääjohtaja määrittää kokousten asialistaa ja edustaa EKP:tä. Koron muuttaminen vaatii silti neuvoston enemmistön.
Nykyisten tietojen perusteella Hernández de Cos on vahvin ehdokas, mutta sopua ei ole syntynyt eikä ketään nimitetty. Merzin ensi viikolla esittelemä ehdotus näyttää, tukeeko Saksa pakettia. Ranska ei ole kertonut, luopuuko se vaatimuksestaan saada pääekonomistin paikka. Lopullisen, ratkaisevan äänestyksen käyvät euroalueen johtajat.
Details about this article
- Model:
- claude-opus-5-5
- Generated:
- 11/14/2026, 1:54:14 AM
- Pipeline run:
- eu_pipeline_20261114_005009
- Watermark:
- SynthID (Google's invisible watermark)
- Human review:
- None before publication