EU poistaa kaksi oligarkkia, pitää 3,000 listalla

EU-maiden hallitukset sopivat tiistaina, että venäläiset miljardöörit Alisher Usmanov ja Mihail Fridman poistetaan unionin Venäjä-pakotelistalta. Yli 3 000 muun henkilön ja yhteisön rajoitukset pysyvät voimassa 22. syyskuuta 2029 saakka (Kyiv Independent, The Guardian). Latvia ja Viro ovat sittemmin asettaneet miehille kansallisia pakotteita, mutta ne eivät palauta varojen jäädyttämistä, joka sitoi kaikkia 27 jäsenmaata.

Miksi yksi pakotelista ulottuu pitkälle

EU:n listan merkitys perustuu siihen, mitä se velvoittaa yksityisiä yrityksiä tekemään. Asetus 269/2014 tekee Venäjä-pakotelistasta sitovat rahoitussäännöt: listatun henkilön varat on jäädytettävä, eikä hänelle saa suorittaa maksuja (EUR-Lex). Velvoite koskee EU:n pankkeja ja yrityksiä kaikkialla, missä ne toimivat. Se ulottuu myös ulkomailla oleviin EU-kansalaisiin ja liiketoimiin, joista jokin osa tapahtuu unionissa.

Käytännössä Frankfurtin pankki, Milanon notaari ja Luxemburgin rahasto tarkistavat saman listan ja toimivat sen mukaan. Kun poisto tulee voimaan, miesten nimet eivät enää ole listalla. Poisto päättää vain kyseisen listan perusteella määräytyvät rajoitukset. Yksittäistä omaisuuserää koskevat erilliset määräykset ovat eri asia.

Voimaantulon tarkkaa ajankohtaa selvitetään yhä. BBC Russian kertoi, että päätös julkaistiin tiistai-iltana EU:n virallisessa lehdessä. Säädökset on julkaistava siellä ennen kuin ne tulevat sitoviksi (BBC Russian). To Brief ei ole vielä tarkistanut muutossäädöksen numeroa tai voimaantuloaikaa virallisesta lehdestä.

Miten kaksi nimeä jarruttivat sopua

Pakotelistausten uusiminen vaatii yksimielisyyden, joten yksikin hallitus voi estää päätöksen. Määräajan lähestyessä kiistanalainen nimi antaa yhdelle jäsenmaalle painostusvaltaa suhteessa tuhansiin muihin. Jos uusimisesta ei sovita, kaikkien listalla olevien rajoitukset raukeavat.

Euronewsin haastattelemien diplomaattien mukaan Ranska liittyi Slovakian vaatimukseen poistaa Usmanov listalta (Euronews). Pariisi ei ole perustellut kantaansa julkisesti. Uusimisen yhteydessä raukesi myös muita merkintöjä, mutta juuri nämä kaksi nimeä viivästyttivät sopua.

Latvia käytti veto-oikeuttaan 21. syyskuuta mutta luopui vastustuksesta. Latvian perustelu oli, että koko listan voimassaolon päättyminen olisi vapauttanut kaikki muutkin pakotteista (Kyiv Independent, The Guardian). Aiemmassa jutussamme kerrottiin, miten veto kaatoi sopimuksen (To Brief).

Viro vastusti poistoja mutta pidättyi äänestämästä. Yksimielisyyttä vaativassa päätöksessä tyhjä ääni ei estä ratkaisua, joten Tallinna kirjasi vastalauseensa mutta ei pysäyttänyt päätöstä. Viron ulkoministeriö kuvasi tulosta henkilöpakotteiden voimassaolon jatkamiseksi kolmella vuodella (Viron ulkoministeriö). Pidempi uusimisväli harventaa määräaikoja, jolloin yksittäinen jäsenmaa voi uhata koko listan voimassaoloa.

Baltian pakotteiden mahdollisuudet ja rajat

Latvian hallitus kertoi 23. syyskuuta asettaneensa molemmille miehille talous- ja maahantulorajoituksia (LSM). Viro ilmoitti omista kansallisista pakotteistaan miesten listalta poistamisen jälkeen. Molemmista toimista on kerrottu vain yleisellä tasolla, eikä niiden poikkeuksia tai voimaantulopäiviä ole vahvistettu.

Liettua ei ole edennyt yhtä pitkälle. Ulkoministeriö on ehdottanut viiden vuoden maahantulokieltoa molemmille miehille (LRT). Varojen jäädyttämistä koskevaa päätöstä valmisteltiin vielä 23. syyskuuta, eikä yksikään Liettuan toimenpide ollut tullut voimaan (Lrytas/ELTA).

Kansallisten pakotteiden vaikutus rajoittuu valtion omaan toimivaltaan. Latvian tai Viron pakote sitoo maan lainkäyttövallan piirissä toimivia pankkeja ja yrityksiä. Se ei velvoita saksalaista tai italialaista pankkia eikä palauta miehiä EU:n pakotelistalle.

Maahantulokiellot voivat ulottua laajemmalle. Schengenin tietojärjestelmä on passivapaan alueen rajaviranomaisten käyttämä yhteinen tietokanta, jonka avulla yhden maan kielto voi johtaa maahantulon epäämiseen myös muualla (EUR-Lex). Ei ole näyttöä siitä, että Riika tai Tallinna olisi tehnyt tällaisen ilmoituksen. Vaikka ilmoitus tehtäisiin, se koskisi matkustamista, ei varoja.

Sopimuksella EU sai laajemman pakotelistansa pidettyä voimassa kolme vuotta. Hintana oli luopuminen ainoasta välineestä, joka velvoitti kaikkia unionin pankkeja ja yrityksiä jäädyttämään miesten varat. Baltian maiden lait voivat rajoittaa heidän toimintaansa näissä maissa, ja Schengen-ilmoitukset voivat estää heidän pääsynsä alueelle. Kumpikaan ei ulotu heidän tileihinsä Frankfurtissa tai Luxemburgissa. Yhteisen jäädytyksen palauttaminen vaatisi uuden yksimielisen EU-päätöksen. Sama veto-oikeus mahdollisti miesten poistamisen listalta.