EU:n ja Kiinan hybridiautosopimus nojaa julkaisemattomaan ennusteeseen

EU ja Kiina sopivat Pekingissä 9. lokakuuta kiinalaisten hybridiautojen viennin hillitsemisestä Eurooppaan. Kumpikaan osapuoli ei julkistanut automäärää, aloituspäivää tai valvontatapaa (Euroopan komission lehdistötilaisuus, Kiinan kauppaministeriö). Ainoan arvion sopimuksen mittaluokasta on esittänyt Bryssel: kauppakomissaari Maroš Šefčovičin mukaan toimitukset vähenevät yli puolella. Vertailukohtana ei kuitenkaan ole nykyinen myynti vaan ennuste siitä, kuinka paljon Kiina veisi autoja ilman sopimusta (Euroopan komission lehdistötilaisuus, Politico).

Vähennys koskee ennustetta, ei nykyistä myyntiä

Käsittelimme aiemmassa jutussa sopimuksen julkistamista (To Brief). Šefčovič pääsi yhteisymmärrykseen Kiinan kauppaministerin Wang Wentao kanssa kahden neuvottelupäivän jälkeen ja kuvaili sopimusta ensimmäiseksi vaiheeksi (Euroopan komission lehdistötilaisuus). Pekingin yhteisessä tiedotteessa kerrotaan Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesta yhteisymmärryksestä hybridikaupassa, mutta vientivähennystä ei mainita (Kiinan kauppaministeriö). Molemmat osapuolet vahvistavat sopimuksen olemassaolon, mutta vain toinen on ilmoittanut siitä luvun.

Toimittaja kysyi, tarkoittiko ”yli puolet” vähennystä nykyiseen tai aiempaan myyntiin verrattuna. Šefčovič viittasi sen sijaan siihen, miten tuonti kehittyisi seuraavien neljän vuoden aikana ilman politiikkamuutoksia. Hänen mukaansa sopimus voisi estää ”useiden miljoonien” autojen viennin tähän ennusteuraan verrattuna (Euroopan komission lehdistötilaisuus). Vertailu-ura ratkaisee, mitä väite tarkoittaa. Jos ennuste kasvaa nopeasti, kiinalaisten hybridien toimitukset voivat yhä lisääntyä ja jäädä silti kauas ennustetusta määrästä. Euroopan komissio ei ole julkaissut ennustetta eikä sen oletuksia, joten ulkopuoliset eivät voi tarkistaa lukua.

Miksi hybridit jäivät tullien ulkopuolelle

Lokakuusta 2024 lähtien Kiinassa valmistetuille pelkällä sähkömoottorilla kulkeville autoille on määrätty enintään 35,3 prosentin lisätullit (EU:n täytäntöönpanoasetus 2024/2754). Tasoitustullien tarkoitus on poistaa ulkomaisten tukien tuoma kilpailuetu. Ne eivät koske autoja, joissa on myös polttomoottori. Hybridissä on sellainen: tavallisessa hybridissä bensiinimoottori toimii yhdessä pienen, ajon aikana latautuvan akun kanssa, kun taas ladattavan hybridin suurempi akku ladataan sähköverkosta.

Ladattavat hybridit osoittavat, kuinka nopeasti kiinalaiset autovalmistajat ovat tarttuneet tähän aukkoon. Autonvalmistajien järjestön ACEA:n mukaan kiinalaismerkkien osuus Euroopan ladattavien hybridien myynnistä oli 2 prosenttia vuonna 2024 ja 25 prosenttia vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Luvut perustuvat auton merkkiin, eivät valmistusmaahan. Yhteisymmärryksessä ei vielä määritellä, mitä automalleja mahdollinen rajoitus koskisi.

Kuka voi hyötyä, kuka maksaa

Eurooppalaiset tehtaat voivat saada lisää tilauksia, jos rajoitus todella vähentää tuontia. Stellantis esimerkiksi kokoaa Citroën C5 Aircrossia sekä hybridinä että ladattavana hybridinä Rennesissä, Ranskassa (Stellantis). Kukaan ei ole arvioinut, siirtyisikö myynti tehtaalle tai kuinka monesta työpaikasta olisi kyse. Saksalaista autoteollisuutta edustavan VDA:n puheenjohtaja Hildegard Müller piti sopimusta ensimmäisenä myönteisenä merkkinä, mutta sanoi vaikutusten arvioinnin olevan mahdollista vasta ehtojen selvittyä (Tagesschau).

Ostajat kärsivät vain, jos katto on niin matala, että se leikkaa todellista tuontia. Silloin kilpailijoiden vähentyminen keventäisi kaikkien merkkien painetta tarjota alennuksia. Jos raja jäisi kasvavan ennusteen alle mutta nykyisiä tuontimääriä korkeammalle, autojen tuonti voisi jatkaa kasvuaan. Viejät tai jälleenmyyjät saattaisivat tällöin kantaa osan kustannuksista pienempinä katteina. Ennen kuin vientikatosta sovitaan, hinta-arviot ovat arvailua.

Sopimuksen oikeudellinen muoto voi ratkaista, kuinka pitkään järjestely kestää. Maailman kauppajärjestön suojatoimia koskevat säännöt kieltävät hallituksia tavoittelemasta vapaaehtoisia vientirajoituksia, joissa viejä lupaa toimittaa vähemmän tavaraa (WTO:n suojatoimisopimus). Kiinan lupaus viennin ”hillitsemisestä” näyttää ensi näkemältä samankaltaiselta, joten Brysselin valitsemalla järjestelyllä on merkitystä. Šefčovič ei ole kertonut, mitä keinoa hän aikoo käyttää (Politico).

EU-maiden johtajat saavat ensimmäisen katsauksen järjestelyn ehtoihin 15. lokakuuta (Euroopan komission lehdistötilaisuus). Molemmat hallitukset ovat vahvistaneet yhteisymmärryksen, mutta sen ehdot ovat vielä auki. Julkista vientirajaa ei ole, eikä puolittumista koskevaa ennustetta voi tarkistaa kukaan komission ulkopuolella. Kun johtajat ovat arvioineet suunnitelman, Šefčovičin on kerrottava julkisuuteen kaksi lukua: ennuste ilman sopimusta ja sovittava vientikatto.