EU pidentää Venäjä-pakotelistaa oligarkkien hinnalla

EU-maiden suurlähettiläät sopivat tiettävästi 22. syyskuuta, että yhtä Venäjä-pakotteiden luetteloa jatketaan kuuden kuukauden sijaan kolmella vuodella (EFE/Unitel, Il Foglio). Vastineeksi luettelosta poistettaisiin kaksi miljardööriä, Mihail Fridman ja Alisher Usmanov. Kumpikaan muutos ei vielä ole oikeudellisesti voimassa. Jos poistot toteutuvat, omaisuuden jäädyttäminen riippuu siitä, missä maassa varat ovat.

Mitä on tällä hetkellä voimassa

Luettelossa on henkilöitä, joiden katsotaan loukanneen Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Se on yksi EU:n useista Venäjään kohdistuvista pakotejärjestelmistä. Sen taustalla on kaksi säädöstä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksellä määrätään, ketkä ovat luettelossa ja keitä koskee matkustuskielto (Decision 2014/145/CFSP). Erillisellä asetuksella 269/2014 omaisuuden jäädyttäminen tehdään sitovaksi kaikille EU:n pankeille ja yrityksille.

Suurlähettiläiden sopimus ei muuta kumpaakaan säädöstä. Neuvoston, jossa jäsenmaiden ministerit tekevät viralliset päätökset, on muutettava molempia ja julkaistava muutokset Euroopan unionin virallisessa lehdessä. To Brief ei ollut keskiviikkoaamuun mennessä löytänyt julkaistua säädöstä, joka vahvistaisi kolmen vuoden voimassaolon tai poistot luettelosta. Siihen asti pakotteet perustuvat seitsemän päivän väliaikaiseen jatkoon, jolla niiden raukeaminen estettiin (To Brief).

Miten yksi veto muuttui neuvotteluvaltiksi

Pakotteiden jatkaminen edellyttää yksimielisyyttä. Yksi jäsenmaa voi siis estää päätöksen (Article 31 TEU). Jokainen määräaika tarjoaa siten mahdollisuuden painostukseen. Slovakia pidätti ensin suostumuksensa. Neljän diplomaatin mukaan Ranska vaati sen jälkeen Usmanovin poistamista luettelosta (Euronews).

Latvia käytti samaa veto-oikeutta vastustaakseen molempia poistoja (To Brief). Nyt raportoitu sopimus viittaa siihen, että Latvia on sittemmin luopunut vastustuksestaan.

Ranska perusteli kantaansa kansallisella turvallisuudella, mutta ei ole kertonut, mistä edusta on kyse. Ranskan edustusto puhui diplomaattien mukaan »erityisestä kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä kysymyksestä» (Euronews). Toimittaja kysyi ulkoministeriöltä 17. syyskuuta, miksi Ranska halusi Usmanovin pois luettelosta. Ministeriön edustaja vastasi, että neuvoston neuvottelut olivat luottamuksellisia (France Diplomatie). Vaikeneminen on synnyttänyt diplomaattien keskuudessa arvailuja salaisesta vaihtokaupasta, mutta yksikään asiakirja ei tue näitä teorioita (EUobserver).

Miehiä käsiteltiin neuvotteluissa parina, vaikka heidän oikeustapauksensa ovat erilaiset. EU:n yleinen tuomioistuin kumosi Fridmanin alkuperäisen merkitsemisen pakotelistalle huhtikuussa 2024, koska näyttöä ei ollut riittävästi. Usmanovin merkitsemisen tuomioistuin piti voimassa helmikuussa 2024 (CURIA, T-301/22, CURIA, T-237/22). Jos sopimus pannaan täytäntöön, Usmanov poistettaisiin listalta, vaikka tuomioistuin on hyväksynyt hänen merkitsemisensä sinne. Pariisi vaati tätä lopputulosta eikä ole perustellut sitä julkisesti.

Mitä omaisuudelle tapahtuu poistamisen jälkeen

EU:n pakotelistalle merkitseminen velvoittaa kaikkien jäsenmaiden pankit jäädyttämään henkilön varat. Kansallinen päätös ulottuu vain kyseisen maan alueelle. Latvian pakotelaki antaa Riialle mahdollisuuden määrätä omia jäädytyksiä ja maahantulokieltoja (Latvian sanctions law). Ne sitoisivat latvialaisia pankkeja, mutta eivät saksalaista tai italialaista pankkia, jossa samat varat olisivat.

Italia edustaa toista ääripäätä. Italian vuonna 2022 tekemä jäädytys Usmanoviin liitetyistä Sardinian huviloista perustui EU:n pakotelistaan, eikä erillistä italialaista määräystä ole tullut esiin (Il Foglio). Kun poistaminen tulee voimaan, Roomalla ei todennäköisesti olisi oikeusperustaa huviloiden jäädyttämiseen. Saksa sijoittuu näiden väliin. Frankfurtin tuomioistuin katsoi kesäkuussa, etteivät viranomaiset olleet osoittaneet Usmanovin hallitsevan Dilbar-jahtia. Aluksen hallussapito jatkuu vain vireillä olevan valituksen vuoksi (taz).

Mitä pidempi voimassaolo muuttaa

Kolmen vuoden voimassaolo antaisi pankeille ja yrityksille enemmän ennakoitavuutta. Samalla vähenisivät määräajat, jolloin yksi jäsenmaa voi uhata koko pakoteluettelon jatkoa. Neuvosto voisi edelleen muuttaa yksittäisiä merkintöjä määräaikojen välillä, ja listatut henkilöt voisivat viedä päätöksiä tuomioistuimeen. Vähenee niiden pakollisten hetkien määrä, jolloin kaikkien 27 hallituksen on sovittava nimien säilyttämisestä luettelossa.

Neuvoston on nyt julkaistava säädös, ennen kuin muutokset sitovat ketään. Pariisin on puolestaan perusteltava kansalliseen turvallisuuteen vetoava kantansa, jonka se on toistaiseksi jättänyt avaamatta. Jos Usmanov poistetaan listalta, hänen varojensa jäädyttäminen ei enää olisi EU:n ratkaistava asia. Ratkaisevaa olisi sen maan lainsäädäntö, jossa varat sijaitsevat.