Eurooppa jäi Ukrainan neuvottelujen ulkopuolelle

Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain neuvottelijat tapasivat Abu Dhabissa noin neljän tunnin ajan 10. marraskuuta. Kyse oli maiden ensimmäisestä kolmikantakierroksesta sitten helmikuun (Kyiv Independent). Euroopan edustajia oli samassa kaupungissa, mutta he eivät päässeet neuvotteluhuoneeseen. Jos sopimus edellyttää eurooppalaisten joukkojen lähettämistä tai EU:n Venäjä-pakotteiden muuttamista, päätösvalta on silti Euroopan hallituksilla.

Konkreettisin aihe oli suuri vankienvaihto Ukrainan ja Venäjän välillä. Sopimuksesta ei ilmoitettu. Nimeämätön ukrainalaisviranomainen kertoi AP:lle, että yksityiskohdista keskustellaan lähipäivinä (AP). Venäjän varaulkoministeri Sergei Ryabkov sanoi, että tuloksia on liian aikaista arvioida (TASS). Vaihdettavien vankien listaa, määrää tai ajankohtaa ei ole julkaistu.

Osapuolet ovat eri mieltä myös neuvottelujen tavoitteesta. Volodymyr Zelenskyi kuvasi keskusteluja ”rakentaviksi ja sisällökkäiksi”. Hänen mukaansa ensin on lopetettava sota, sen jälkeen määriteltävä Ukrainan turvatakuut ja vasta sitten käsiteltävä koko Eurooppaa koskevia järjestelyjä (President of Ukraine). Venäjän valtuuskunnan jäsen asetti tavoitteet päinvastaiseen järjestykseen. Hän kertoi Reutersille, että Moskova pitää uutta Euroopan turvallisuuskehystä neuvottelujen pääasiana (Reuters).

Kuultu ennen neuvotteluja, poissa pöydästä

Euroopan suurten pääkaupunkien turvallisuusneuvonantajat tapasivat Ukrainan ja Yhdysvaltain valtuuskunnat ennen kolmenvälistä neuvottelua. Mukana oli myös EU:n ja Naton edustajia. Sen jälkeen he jäivät varsinaisen neuvotteluhuoneen ulkopuolelle, POLITICO kertoo. Yhteisessä lausunnossaan he vahvistivat tukensa Ukrainan suvereniteetille ja vaativat uskottavia turvatakuita (Euroopan neuvosto).

Kiovan ja Washingtonin briiffaaminen juuri ennen neuvottelua saattoi vaikuttaa siihen, mitä niiden edustajat ottivat esiin. Eurooppalaiset eivät kuitenkaan voineet esittää kysymyksiä Venäjän neuvottelijoille tai neuvotella sanamuodoista. Moskova oli vastustanut eurooppalaisten osallistumista varsinaiseen neuvottelupöytään, kuten kerroimme ennen keskusteluja (To Brief), eikä vastustus murtunut. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kuvasi päivää ”erittäin tuloksekkaaksi” ja sanoi Washingtonin toivovan, että neuvotteluihin saataisiin myöhemmin mukaan myös eurooppalaiset (Guardian).

Moskova ei ole kertonut, mitä sen ajama Euroopan turvallisuuskehys sisältäisi. Liettua on jo vetänyt yhden rajan. Ulkoministeri Kęstutis Budrys sanoi Vilnan torjuvan sopimuksen, joka antaisi Venäjälle valtaa päättää, mitä liittolaisjoukkoja Liettuan alueella sijoitetaan (LRT). Päätökset joukkojen sijoittamisesta kuuluvat Euroopan hallituksille ja Nato-maille. Ilman niitä neuvoteltu kehys pyytäisi maita hyväksymään ehdot, joista ne eivät ole keskustelleet.

Vaikka neuvotteluihin tulisi lisää osallistujia, EU ei ole päättänyt, kuka sitä edustaisi. Italian Giorgia Meloni on pyytänyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa António Costaa sopimaan, kuka puhuu EU:n puolesta ja millä valtuuksilla. Costa johtaa jäsenmaiden johtajien huippukokouksia, mutta ei voi yksin nimetä EU:lle erityisedustajaa. Siitä pitäisi sopia jäsenmaiden johtajien kesken. He tapaavat seuraavan kerran epävirallisesti Dublinissa 13. marraskuuta (Irlannin puheenjohtajakausi). Julkaistulla asialistalla ei kuitenkaan vahvisteta, että edustajakysymystä käsiteltäisiin siellä.

Päätökset jäävät Euroopan pääkaupunkeihin

Ero näkyy selvimmin turvatakuissa. Halukkaiden koalition, eli pääosin eurooppalaisen ryhmän, joka suunnittelee Ukrainan sodanjälkeistä turvallisuutta, tammikuussa 2026 hyväksymässä Pariisin julistuksessa hahmotellaan monikansallista joukkoa vasta, kun taistelujen loppuminen on uskottavaa. Kunkin maan osallistuminen edellyttää maan omien hyväksymismenettelyjen läpikäymistä (Élysée). Washington ei voi luvata yhtäkään eurooppalaista sotilasta mukaan, eikä Kiova sen enempää.

Pakotteista päätetään vastaavalla tavalla. EU tekee niistä yleensä päätökset yksimielisesti, joten yksikin jäsenmaa voi estää ratkaisun (EU:n neuvosto). Abu Dhabissa neuvottelevat eivät voi sitoa EU:ta poistamaan Venäjä-pakotteita, vaikka sopimus edellyttäisi niiden lieventämistä.

Ensimmäinen neuvottelupäivä avasi yhteydenpitokanavan ja toi esiin mahdollisen vankienvaihdon, josta Ukraina ja Venäjä voivat sopia keskenään. Pysyvästä ratkaisusta päätetään laajemmin. Jos se edellyttää eurooppalaisia joukkoja tai muutoksia EU:n pakotteisiin, hyväksyntä tarvitaan hallituksilta, jotka jäivät neuvotteluhuoneen ulkopuolelle. Pöydässä ei ole ketään, joka voisi päättää niiden puolesta.