Energia nosti euroalueen inflaation 3.8 prosenttiin

Euroalueen kuluttajahinnat olivat syyskuussa 3,8 % korkeammat kuin vuotta aiemmin. Elokuussa nousua kertyi 3,2 %, käy ilmi Eurostatin ensimmäisestä, alustavasta arviosta (Eurostat). Inflaatio oli nopeinta sitten syyskuun 2023 (CNBC). Energian hinta nousi rajusti, mutta muiden hyödykkeiden ja palvelujen hinnat muuttuivat vain vähän. Euroopan keskuspankki päättää 29. lokakuuta, mitä hintojen eriytyminen merkitsee korkojen kannalta (EKP:n kokouskalenteri).

Euroalueen luvut vahvistavat viime viikon kansalliset ennakkotiedot. Polttoaineen hinnannousu nosti Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan inflaatiota odotettua nopeammaksi (To Brief).

Energian hinta nousi, muu hintataso koheni hitaasti

Energia muodostaa noin 9 % Eurostatin seuraamasta hyödyke- ja palvelukorista. Syyskuussa energia maksoi 18,8 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Elokuussa nousu oli 14,3 % (Eurostat). Ryhmään kuuluvat polttoaineiden lisäksi sähkö, kaasu ja lämmitysöljy.

Hintojen nousu vaihtelee maittain. Energian hinta kallistui Saksassa 14,9 % ja Italiassa 22,3 % (Destatis, Istat). Autoiluun ja lämmitykseen tavallista suuremman osan tuloistaan käyttävät kotitaloudet tuntevat nousun euroalueen keskiarvoa selvemmin.

Taloustieteilijät seuraavat myös pohjainflaatiota. Siitä jätetään pois energia, ruoka, alkoholi ja tupakka, joiden hinnat vaihtelevat eniten. Luku kertoo, leviääkö hintapaine muihin hintoihin. Pohjainflaatio nousi elokuun 2,4 prosentista syyskuussa 2,5 prosenttiin (Eurostat).

Palveluhinnat kertovat hintapaineesta

Pohjainflaatiossa huomio kiinnittyy palveluihin. Kampaamo-, ravintola- ja korjauspalvelujen hintoihin vaikuttavat paljon palkat. Palveluhintojen nousu voi kertoa siitä, että työntekijät saavat palkankorotuksia energiakulujen kattamiseksi ja yritykset nostavat hintojaan palkkakulujen kasvaessa. Taloustieteessä ilmiötä kutsutaan toisen kierroksen vaikutukseksi.

Palveluiden hinnat nousivat syyskuussa 3,2 % vuotta aiemmasta, kun elokuun luku oli 3,0 % (Eurostat). Yhden kuukauden luvuista ei voi päätellä, johtuiko nousu palkoista. Tilasto ei sisällä palkkatietoja. ING:n pääekonomistin Bert Colijnin mukaan inflaatio johtuu edelleen pääosin energiasta, mutta laajempi hintapaine voimistuu, jos energia pysyy kalliina (Yahoo Finance). EKP:n asiantuntijat arvioivat syyskuussa, että pohjainflaatio käy korkeimmillaan 2,8 prosentissa vuonna 2027 (EKP:n ennusteet).

Keihin koronnosto vaikuttaisi?

EKP on jo nostanut korkoa kerran. Se korotti talletuskorkoa 10. syyskuuta 0,25 prosenttiyksikköä, 2,50 prosenttiin (EKP). Talletuskorko on korko, jota EKP maksaa pankeille yön yli keskuspankkiin talletetuista varoista. Se asettaa pohjan pankkien välisille koroille, jotka vaikuttavat edelleen asiakkaiden lainakorkoihin.

Koronmuutoksen välittyminen kotitaloudelle riippuu asuntolainan korosta. Vaihtuvakorkoisen lainan korko tarkistetaan sopimuksen mukaisina ajankohtina, usein muutaman kuukauden tai vuoden välein. Monissa euroalueen maissa korko sidotaan Euriboriin eli korkoon, jolla pankit lainaavat rahaa toisilleen. Euribor seuraa EKP:n korkoja.

Suomi ja Ranska ovat lainakoroissa vastakkaisissa päissä. Toukokuussa 95 % Suomen asuntolainoista oli sidottu Euriboriin (Suomen Pankki). Suomalaisen perheen lainanhoitomenot kasvaisivat koron tarkistuspäivänä. Ranskassa yli 99 % asuntolainoista on kiinteäkorkoisia (Banque de France). Nykyiset asuntovelalliset maksavat edelleen sovittua erää, ja koronnousu vaikuttaisi pääasiassa uusiin lainoihin.

Ennakkoarvion mukaan energian hinnat nousivat jyrkästi, pohjainflaatio vain vähän ja palveluhinnat hieman. Koronnosto hillitsee lainanottoa ja kulutusta kuukausien kuluessa. Se ei juuri vaikuta siihen, mitä eurooppalaiset maksavat polttoaineesta tai lämmityksestä, sillä hinnat määräytyvät kansainvälisillä energiamarkkinoilla. Jos EKP nostaa korkoa 29. lokakuuta, moni suomalainen asuntovelallinen maksaa seuraavan korontarkistuksen jälkeen suurempaa kuukausierää. Autoilijoiden polttoainekulut eivät helpotu heti (EKP:n kokouskalenteri).