Ranskan Persianlahden-joukoilta puuttuu vertailuluku

Ranskan asevoimien komentaja, kenraali Fabien Mandon, kertoi kansanedustajille 8. lokakuuta, että Persianlahden liittolaisten, etenkin Qatarin ja Kuwaitin, suojana on noin 2 000 ranskalaista sotilasta (Le Figaro, Reuters). Mandon ei kertonut, kuinka moni lähetettiin alueelle nykyisen Lähi-idän sodan vuoksi. Luku kertoisi, onko Pariisi kasvattanut sitoumustaan sota-alueella vai lasketaanko mukaan myös jo alueella olleet sotilaat.

Mandon puhui eduskunnan kuulemisessa, joka koski vuoden 2027 puolustusbudjettia (kuulemistallenne). Joukko-osastoluetteloa tai saapumisaikataulua ei ole julkaistu.

Kokonaisluku ilman vertailukohtaa

Ranskan joukot olivat Persianlahdella jo ennen sotaa. Puolustusministeriön mukaan Arabiemiirikunnissa on noin 900 ranskalaista sotilasta kolmessa tukikohdassa (puolustusministeriö). Lukua ei voi vähentää suoraan Mandonin ilmoittamasta 2 000:sta, sillä se koskee vain yhtä maata, kun taas Mandonin luku kattaa myös Qatarin ja Kuwaitin. Kumpaankaan lukuun sisältyviä joukko-osastoja ei ole eritelty.

Mandonin ilmoittama 2 000 voi siis sisältää merkittävän lisäyksen. Yhtä hyvin suurin osa voi olla jo alueelle sijoitettuja sotilaita. Vain kriisiä edeltävän ja sen jälkeisen määrän vertailu erottaisi vaihtoehdot.

Saudi-Arabia osoittaa, miksi erolla on merkitystä. Presidentti Emmanuel Macron lupasi 24. syyskuuta lähettää ranskalaissotilaita ja ilmatorjuntakalustoa Yanbuun, Saudi-Arabian öljysatamaan Punaisellamerellä (TF1). Aiemmassa jutussamme lupaus kuvattiin joukkojen lähettämiseksi (To Brief). Mandon sanoi kuitenkin 8. lokakuuta, että suunnitelma oli yhä ”selvitysvaiheessa” (Reuters). Yanbua ei siis ole perusteita laskea toteutuneeksi joukkojen lähettämiseksi.

Italia pohtii samaa kysymystä omien joukkojensa osalta. Puolustusministeri Guido Crosetto sanoi 8. lokakuuta, että Italian Saudi-Arabiassa olevat joukot oli siirretty sinne muualta Persianlahdelta, eikä kyse ollut uudesta operaatiosta (ANSA).

Mitä lisäjoukot suojaavat

Kalustosta on tarkempaa tietoa kuin sotilaiden määrästä. Mandon kertoi senaattoreille huhtikuun lopulla, että Arabiemiirikunnissa jo olleiden hävittäjien rinnalle oli tullut kuusi Rafalea (senaatin pöytäkirja). Hän mainitsi myös suuremman SAMP/T-ilmatorjuntajärjestelmän sekä lyhyen kantaman Mistral-ohjukset Arabiemiirikunnissa ja Qatarissa. Mistral-ohjuksia on myös Kuwaitissa.

Mandonin mukaan joukkojen keskeinen tehtävä on pysäyttää Iranin lennokkeja ja ohjuksia (Le Figaro). Mistral muodostaa suojan viimeisen kerroksen. Se suojaa yksittäisiä sotilaskohteita, eikä järjestelmällä voi kattaa kokonaista maata (puolustusministeriö).

Julkisista tiedoista ei käy ilmi, mitä kohteita Qatarissa tai Kuwaitissa suojataan tai kuinka monta uhkaa ranskalaiset miehistöt ovat torjuneet. Puolustusministeriö on kertonut alueen Mistral-järjestelyyn kuuluvan noin 700 sotilasta kriisin alkamisesta lähtien. Se ei ole kertonut, missä he palvelevat tai sisältyvätkö he Mandonin ilmoittamaan 2 000 sotilaaseen (puolustusministeriö).

Kuka voi vaatia tarkkaa lukua

Ranska lähettää joukkoja Persianlahden maiden kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Vuonna 2009 Kuwaitin kanssa solmittu sopimus lupaa välittömät neuvottelut, jos Kuwaitia uhataan. Niitä seuraisi sotilaallinen tuki, josta maat sopivat yhdessä (Légifrance). Qatarin kanssa vuonna 1994 solmittu sopimus on salainen jopa Ranskan kansalliskokouksen omalta esittelijältä (kansalliskokouksen asiakirjaluettelo).

Sopimukset selittävät, miksi Ranska vastaa avunpyyntöön. Ne eivät velvoita maata kertomaan äänestäjilleen, kuinka moni sotilas lähti avuksi.

Tiedonantovelvollisuus perustuu Ranskan perustuslakiin. Sen 35. artikla velvoittaa hallituksen tiedottamaan parlamentille kolmen päivän kuluessa joukkojen lähettämisestä ulkomaiseen operaatioon. Jos operaatio jatkuu yli neljä kuukautta, hallituksen on pyydettävä parlamentilta äänestys (Légifrance). Jos Persianlahden lisäjoukot katsotaan uudeksi operaatioksi, määräajat koskevat niitä. Jos kyse on vain pysyvän läsnäolon vahvistamisesta, ne eivät välttämättä päde. Viranomaiset eivät ole kertoneet, kumpi tulkinta on oikea. Ratkaisevaa on puuttuva vertailuluku.

Ranskalla on Persianlahdella ilmatorjuntakalustoa, ja osaa siitä lisättiin kriisin alettua. Mandonin ilmoittamaa 2 000:ta ei silti voi vielä pitää uusien joukkojen määränä. Senaatissa 1. lokakuuta jätettyyn kirjalliseen kysymykseen operaation mandaatista ja voimankäyttösäännöistä ei ole vastattu (senaatin kysymys). Puolustusministeriöllä on hallussaan kriisiä edeltävän ja sen jälkeisen tilanteen vertailu. Budjetista päättävät kansanedustajat voivat vaatia sen nähtäväksi.