Ranskan 4.93%:n valtionlainakorko kiristää budjettia

Ranskan velanhallinnosta vastaava virasto myi 1. lokakuuta marraskuussa 2036 erääntyvää lainaa 4,93 prosentin tuotolla. Saman lainan tuotto oli 4,23 prosenttia, kun sitä huutokaupattiin 3. syyskuuta (Boursorama/Reuters). Sijoittajat tarjosivat lainasta selvästi enemmän kuin sitä oli myynnissä (ABC Bourse). Ranska saa yhä lainaa, mutta jokainen uusi laina maksaa aiempaa enemmän.

Nousevat korot huolestuttavat Ranskan keskuspankin pääjohtajaa Emmanuel Moulinia. Hän sanoi Financial Timesille 5. lokakuuta, että Ranskan julkinen talous voi jäädä vähitellen korkomenojen puristuksiin, ellei sitä korjata. Moulin ehdotti menoja leikkaavaa budjettia, joka pienentäisi alijäämää (Financial Times).

Miksi korkojen nousu näkyy budjetissa vasta vuosien päästä

Lainan tuotto kertoo, kuinka paljon sijoittaja saa suhteessa lainan ostohintaan. Ranskan valtionlainojen vuotuinen kuponkikorko pysyy kiinteänä. Kun sijoittajat maksavat lainasta vähemmän, samat kuponkimaksut tuottavat ostajalle enemmän. Jo liikkeeseen lasketuista lainoista maksettavat korot eivät muutu.

Korkeampi hinta näkyy valtion menoissa, kun velkaa jälleenrahoitetaan. Erääntyvä halpakorkoinen laina maksetaan takaisin, ja valtio rahoittaa sen myymällä uuden lainan kulloisellakin korolla. Ranskan vuoden 2027 budjettiesityksessä eritellään ensi vuonna erääntyvän keskipitkän ja pitkän valtionvelan määräksi 189,2 mrd. euroa (Assemblée nationale). Koska lainat ovat pitkäaikaisia, vuosittain uusitaan vain osa velasta.

Ranskan senaatin raportti havainnollistaa, kuinka hitaasti kustannus kasvaa. Siinä oletettiin korkojen nousevan yhdellä prosenttiyksiköllä ja pysyvän sen jälkeen samalla tasolla. Ensimmäisenä vuonna kalliimpaa olisi vain uudelleenrahoitettava velka, mikä lisäisi valtion korkomenoja noin 3,2 mrd. euroa. Kun yhä suurempi osa vanhoista lainoista erääntyy ja korvataan uusilla, lisäkustannus kasvaisi 33,5 mrd. euroon yhdeksässä vuodessa (French Senate). Kyse on laskelmasta, ei ennusteesta.

Kuka saa tuoton ja kuka maksaa

Hallituksen oma ennuste kattaa laajemman kokonaisuuden. Se laskee mukaan kaiken julkisen velan, myös sosiaaliturvarahastojen ja paikallishallinnon velat. Velan korkomenoiksi arvioidaan 79,2 mrd. euroa vuonna 2026 ja 91,2 mrd. euroa vuonna 2027 (French government). Ranskan julkisen talouden valvontaneuvosto päätyy vuoden 2027 osalta samankaltaiseen lukuun (Haut Conseil des finances publiques). Ennuste kuvaa koko velan asteittaista uudelleenrahoitusta, ei yksittäisen huutokaupan vaikutusta.

Budjetin oletuksena oli tiettävästi, että kymmenvuotisen valtionlainan keskituotto on vuonna 2027 noin 4,3 prosenttia. Lokakuun alussa markkinatuotto oli lähellä 5:tä prosenttia (Euronews). Ensimmäinen luku on koko vuoden keskiarvo, toinen taas tiettyjen päivien markkinahinta. Jos tuotot pysyvät näin korkeina, budjetin oletus vaikuttaa optimistiselta.

Uusien Ranskan lainojen ostajat hyötyvät, koska he varmistavat korkeamman tuoton vuosiksi. Nykyisten lainanhaltijoiden sijoitusten markkina-arvo on laskenut. Jos he pitävät lainat eräpäivään asti ja Ranska maksaa ne sovitusti, arvonlasku ei realisoidu.

Sopeutus kohdistuu veronmaksajiin sekä julkisen sektorin palkkoihin ja eläkkeisiin. Pääministeri Sébastien Lecornun budjetin tavoitteena on pienentää alijäämä (menojen ja tulojen erotus) 5,4 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2026 viiteen prosenttiin vuonna 2027 (BFMTV). Suuri osa sopeutuksesta toteutuisi jäädyttämällä julkisen sektorin palkat ja eläkkeet sekä mahdollisin veromuutoksin (Public Sénat). Puolueet kiistelevät jo siitä, kenelle kustannukset lankeavat (To Brief).

Miksi sijoittajat vaativat Ranskalta lisätuottoa

Korot nousevat kaikkialla Euroopassa, mutta Ranska maksaa lainastaan useimpia maita enemmän. Ranskan kymmenvuotisen valtionlainan tuotto oli 5. lokakuuta noin 136 korkopistettä eli 1,36 prosenttiyksikköä Saksan lainaa korkeampi (dpa-AFX). Espanjan vastaava ero Saksaan oli 63 korkopistettä 1. lokakuuta (CaixaBank Research). Koska luvut ovat eri päiviltä, vertailu osoittaa Ranskan erityisen korkolisän, mutta ei mittaa sitä täsmällisesti.

Moulin sanoi, ettei nyt ole oikea hetki keskustella Euroopan keskuspankin avusta. Reuters arvioi samoin: EKP tuskin ostaa Ranskan valtionlainoja korkojen painamiseksi alas, kun markkinapaine johtuu Ranskan omista budjettivaikeuksista (Reuters).

Vaikka budjetti hyväksyttäisiin muuttumattomana, julkinen velka nousisi vuonna 2027 silti noin 121,7 prosenttiin BKT:stä (Assemblée nationale). Ranskan päättäjät eivät voi määrätä markkinakorkoja, mutta uskottava budjetti on heidän tärkein keinonsa vaikuttaa siihen, millaista tuottoa sijoittajat vaativat. Ranska sai lainoilleen ostajia lokakuussa. Jos tuotot pysyvät nykyisellä tasolla, vuosittainen velan jälleenrahoitus kasvattaa korkomenoja. Muutos etenee hitaasti, mutta kaventaa tasaisesti tilaa muilta menoilta.