Ranskan 54 miljardin säästöissä on aukkoja

Ranska sanoo tarvitsevansa 54 miljardin euron säästöt, jotta alijäämä saadaan vuonna 2027 painettua 5 prosenttiin BKT:stä (La Dépêche). Hallitus ei kuitenkaan ole yksilöinyt 54 miljardin euron edestä menoleikkauksia tai veronkorotuksia. Konkreettiset toimet kattavat vain osan summasta. Loppu perustuu aiempaa heikompaan lähtötilanteeseen ja inflaatioon, joka pienentää maksettujen palkkojen ja eläkkeiden reaaliarvoa. Kuten kerroimme paketin julkistamisen yhteydessä (To Brief), hajanaisella kansalliskokouksella ei ole varmaa enemmistöä minkään ehdotuksen hyväksymiseen.

Miten 30 miljardista tuli 54 miljardia

Edellisen hallituksen keskusteluissa puhuttiin noin 30 miljardin euron sopeutuksesta. Tuolloin alijäämän arvioitiin nousevan ilman uusia toimia noin 5,7 prosenttiin BKT:stä. Pääministeri Lecornun hallitus arvioi nyt luvun ylittävän 6,5 prosenttia (Euroopan komissio, Budjettiministeriö). Ranskan noin 2,9 biljoonan euron talouteen suhteutettuna (Eurostat) heikompi lähtötilanne selittää suurimman osan erosta. Hallitus ei ole julkaissut yksityiskohtaista erittelyä siitä, mistä kasvu 30 miljardista 54 miljardiin syntyy.

Hallitus ennustaa vuodelle 2027 yhden prosentin reaalista BKT:n kasvua ja 1,8 prosentin inflaatiota (Ranskan valtiovarainministeriö). Inflaatio-oletuksella on merkitystä, koska Ranskan eläkkeet on sidottu laissa hintojen kehitykseen. Jos eläkkeitä jäädytetään, säästöksi kirjautuu summa, joka muuten olisi käytetty indeksikorotuksiin. Osa sopeutuksesta syntyy siis hintojen noususta, joka heikentää eläkkeiden ostovoimaa.

Eläkeläiset ja julkinen sektori kantavat selvimmin kustannukset

Suurin yksittäinen kotitalouksiin kohdistuva toimi koskee eläkeläisiä. Sillä tavoitellaan noin kuuden miljardin euron säästöä (Le Monde). Parlamentti valitsee kahdesta hyvin erilaisesta vaihtoehdosta. Ensimmäisessä kaikki eläkkeet jäädytetään tai niitä korotetaan hintoja hitaammin, jolloin jokaisen eläkeläisen tulot jäävät inflaatiosta jälkeen. Toisessa poistetaan eläketulojen 10 prosentin verovähennys, jolloin vaikutus kohdistuu ennen kaikkea eläkeläisiin, jotka maksavat tuloistaan veroa (LCP). Sama säästötavoite voi siis jakaa kustannukset aivan eri tavoin.

Julkisen sektorin työntekijöiden palkkojen perusteena oleva indeksipiste jäädytetään. Indeksipiste määrittää virkamiesten palkkojen yhteisen rahamääräisen perustan. Säästöä syntyy noin kaksi miljardia euroa (La Dépêche). Käytännössä kyse on reaaliansioiden leikkauksesta, sillä palkat pysyvät ennallaan hintojen noustessa hallituksen ennusteen mukaan 1,8 prosenttia.

Yrityksille määrätty väliaikainen lisävero pienenee noin kahdeksasta miljardista viiteen miljardiin euroon (Budjettiministeriö). Suuret yritykset maksaisivat siis edelleen enemmän kuin lisäveron päättyessä kokonaan, mutta vähemmän kuin nyt. Hallitus laskee säästöksi erotuksen tilanteeseen, jossa vero päättyisi kokonaan. Puolustusmenoihin lisätään puolestaan 6,4 miljardia euroa (Le Monde). Toimien jako on selvä: yksilöidyt säästöt kohdistuvat kotitalouksiin ja julkisen sektorin työntekijöihin, samalla kun yritysten verorasitus kevenee.

Uskovatko markkinat suunnitelmaan?

Ranskan ja Saksan kymmenvuotisten valtionlainojen korkoero nousi 18. syyskuuta 100 korkopisteeseen, eli yhteen prosenttiyksikköön. Ero oli näin suuri ensimmäisen kerran sitten vuoden 2012 (Boursorama/Reuters, Borsa Italiana). Korkoero kertoo lisähinnasta, jonka sijoittajat vaativat Ranskan poliittisesta ja julkisen talouden riskistä verrattuna Saksan vertailulainaan. Ero on kasvanut kuukausien ajan. Ranskan tilintarkastusvirasto Cour des comptes arvioi, että velkasuhteen vakauttaminen edellyttäisi alijäämän painamista lähelle 2,8:aa prosenttia BKT:stä (Cour des comptes). Viiden prosentin tavoite hidastaa velkaantumisen pahenemista, mutta ei pysäytä sitä.

EU:n liiallisten alijäämien menettely edellyttää Ranskalta alijäämän painamista alle kolmeen prosenttiin BKT:stä. Neuvoston suositukset (Council recommendations) määrittävät etenemisen. Bryssel voi osoittaa lupauksen ja konkreettisen suunnitelman välisen eron, mutta se ei voi hankkia Ranskan parlamentille tarvittavia ääniä.

Budjettiesitykset on määrä antaa 30. syyskuuta. Sen jälkeen riippumaton Haut Conseil des finances publiques arvioi hallituksen laskelmat. Julkisen talouden neuvosto tarkistaa, ovatko ennusteet ja luvut johdonmukaisia. Kyse on ensimmäisestä todellisesta testistä. Siihen asti Ranska on ilmoittanut alijäämätavoitteen ja osittaisen listan toimista, joiden selvimmin näkyvät kustannukset kohdistuvat eläkeläisiin ja julkisen sektorin työntekijöihin. Suurta osaa 54 miljardin euron kokonaisuudesta ei ole yksilöity. Osa summasta on yksinkertaisesti inflaatiota, joka kirjataan politiikkatoimeksi.