Ranskan riskilisä suurimmillaan sitten 2012

Espanjan kymmenvuotisen valtionlainan tuotto eli sijoittajien valtiolle myöntämästä kymmenvuotisesta lainasta vaatima vuosituotto ylitti 4 % 14. syyskuuta. Rajapyykki ei ollut uusi, sillä tuotto kävi samalla tasolla jo lokakuussa 2023. Olennaisempaa on, että tuotto nousi korkeimmilleen sitten joulukuun 2013 (Europa Press). Espanja ei myöskään ollut yksin: Saksan, Ranskan ja Italian valtionlainojen tuotot nousivat samalla viikolla korkeimmilleen vuosiin (El Mundo). Euroopan velkakirjamarkkinat hinnoittelivat korkoriskin uudelleen, ja paine kohdistui selvimmin Ranskaan.

Miksi kaikki korot nousivat yhtä aikaa

Taustalla vaikutti kaksi samanaikaista tekijää. Brent-raakaöljyn hinta nousi Lähi-idän tilanteen kiristyessä lähelle 108:aa dollaria barrelilta (SIC Notícias). Energian kallistuminen kiihdytti euroalueen kokonaisinflaation elokuussa 2,9 prosentista 3,3 prosenttiin. Energian hinnat nousivat vuodessa 14,3 %, mikä selitti lähes koko inflaation kiihtymisen. Energian ja ruoan hinnat sivuuttava pohjainflaatio sen sijaan hidastui hieman 2,4 prosenttiin (ECB). Kyse oli ennen kaikkea energiašokista, ei kotimaisen kysynnän ylikuumenemisesta.

Euroopan keskuspankin neuvosto nosti 10. syyskuuta ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Pankkien yön yli -talletuksille maksettava talletuskorko, joka ohjaa laajasti euroalueen rahoituskustannuksia, nousi 2,50 prosenttiin (ECB, Bundesbank). EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde perusteli aikaista koronnostoa riskillä, että energian kallistuminen siirtyy palkkoihin ja palveluhintoihin. Markkinat olivat ennakoineet päätöksen, joten Saksan kaksivuotisen valtionlainan tuotto muuttui vain vähän (Reuters via MarketScreener). Pitkien valtionlainojen tuotot nousivat silti koko euroalueella, koska sijoittajat alkoivat varautua uusiin koronnostoihin.

Sama myyntiaalto, eri määrä painetta

Saksan viitelainan tuotto nousi 9.–14. syyskuuta noin 15 korkopistettä eli 0,15 prosenttiyksikköä ja päätyi noin 3,54 prosenttiin. Espanjan vastaava tuotto nousi noin 19 korkopistettä 4,02 prosenttiin (Europa Press, QuiFinanza). Espanjan ja Saksan korkoero eli maiden lainanhoitokustannusten välinen riskilisä kasvoi vain noin 4 korkopistettä, vajaaseen 48 korkopisteeseen. Valtaosa Espanjan korkoliikkeestä selittyi siten Saksan koron nousulla.

Ranskassa markkinoiden viesti oli toinen. Maan kymmenvuotisen lainan tuotto lähestyi 4,5 prosenttia, ja korkoero Saksaan kasvoi noin 96 korkopisteeseen, suurimmilleen sitten vuoden 2012 (AFP via Zonebourse). Kuten kerroimme viime viikolla, korkoerosta on tullut Ranskan julkisen talouden uskottavuuden reaaliaikainen mittari (To Brief).

Riskilisän kasvu vastaa maiden talousnäkymien eroa. Euroopan komissio arvioi Ranskan julkisen talouden alijäämäksi 5,1 % BKT:stä vuonna 2026 ja velkasuhteeksi yli 120 % (European Commission). Espanjassa kasvun odotetaan olevan lähes 2,4 % ja alijäämän lähellä 3:a prosenttia (European Commission). Ranska ottaa paljon uutta velkaa heikon kasvun oloissa, ja sijoittajat vaativat siitä aiempaa suurempaa korvausta.

Kuka maksaa laskun

Valtiot eivät ala maksaa neljän prosentin korkoa koko velastaan välittömästi, sillä kiinteäkorkoisten lainojen ehdot säilyvät ennallaan niiden erääntymiseen asti. Markkinakorkojen nousu siirtyy budjetteihin vähitellen, kun vanhaa velkaa jälleenrahoitetaan ja uutta otetaan nykyhinnoin. Italian parlamentin budjettivirasto arvioi valtion korkomenojen kasvavan noin 4,1 prosentista BKT:stä vuonna 2026 4,5 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä (UPB). Vaikutus kertyy hitaasti, mutta Ranskan kaltaisessa suuren alijäämän maassa lisäkustannus kasvaa jokaisen uuden lainan mukana.

EKP ennustaa inflaation hidastuvan 2,1 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä (ECB). Jos ennuste toteutuu, syyskuun koronnosto jää varotoimeksi palkkojen ja hintojen keskinäistä nousukierrettä vastaan. Öljyn pysyminen kalliina ja palveluinflaation kiihtyminen voisivat kuitenkin johtaa uusiin koronnostoihin. Silloin lainat ja erääntyvän velan jälleenrahoitus kallistuvat eniten maille, joiden talous kestää lisälaskun heikoimmin. Espanjan neljän prosentin rajapyykki keräsi huomion, mutta selvempi varoitus tuli Ranskan kasvaneesta riskilisästä Saksaan nähden.