Ranskan eläkehelpotukselle etsitään maksajaa

Ranskalaiset eläkeläiset, joiden kuukausieläke ylittää noin 1 260 euroa, saisivat ensi vuonna eläkkeisiinsä vähemmän korotusta kuin hintojen nousu edellyttäisi. Valtio säästäisi näin enintään noin 4,1 mrd. euroa (Reuters, Franceinfo). Keskustaoikeistolaisen Les Républicainsin (LR) kansanedustajaryhmää johtava Laurent Wauquiez sanoi sunnuntaina, ettei eläkeläisiltä tarvitse »ottaa», ja ehdotti vaihtoehtoisiksi menoleikkauksiksi 20 mrd. euroa (BFMTV). Eläkeläisten säästäminen ei pienennä laskua. Se siirtää sen muille, eikä LR ole vielä kertonut, kuka maksaisi.

Pääministeri Sébastien Lecornun hallitus esitteli 1. lokakuuta kaksi lakiesitystä, joista toinen koskee valtiontaloutta ja toinen sosiaaliturvaa. Kumpaakaan ei ole vielä hyväksytty laiksi (Ranskan hallitus). Valtiovarainministeriö laskee uusien säästötoimien arvoksi 43 mrd. euroa (valtiovarainministeriö). Säästöt lasketaan verrattuna arvioon siitä, mitä vuosi 2027 maksaisi ilman muutoksia. Valtion menot eivät siis pienene 43 mrd. euroa.

Hallitus ennustaa, että alijäämä eli menojen ja tulojen vuotuinen erotus pienenee 5,4 prosentista 5,0 prosenttiin BKT:stä, joka kuvaa talouden kokonaistuotantoa (Ranskan hallitus). Ranskan riippumaton finanssipoliittinen valvoja piti ennusteen taustalla olevaa 1 prosentin kasvu-oletusta optimistisena (Euronews).

Miten eläkeläiset maksaisivat

Eläkkeisiin kohdistuu luonnoksessa suurin selkeästi hinnoiteltu säästö, noin 5,5 mrd. euroa (Franceinfo). Suurin osa siitä syntyisi, jos eläkkeitä korotettaisiin hintoja hitaammin. Eläkettä ei leikattaisi nimellisesti, mutta samalla kuukausisummaa saisi ostettua hieman vähemmän.

Korotuksen suuruudesta ei ole vielä päätetty. Talousministeri Roland Lescure on sanonut, että eläkkeitä koskevasta toimesta voidaan neuvotella parlamentissa (TF1). Säästötavoite ei siis ole vielä varma summa.

Loput säästöistä tulisivat veromuutoksesta. Eläkeläiset voivat nyt vähentää eläkkeistään 10 prosenttia ennen tuloveron laskemista, kuitenkin enintään 4 439 euroa kotitaloutta kohden. Luonnoksessa enimmäismäärä laskettaisiin 3 000 euroon (Franceinfo). Enemmän veroa maksaisivat vain kotitaloudet, joiden vähennys on jo nyt enimmäismäärän suuruinen. Niillä suurempi osa eläkkeestä laskettaisiin veronalaiseksi tuloksi.

Esitystä on jo muutettu kerran. Opetusministeri Édouard Geffray luopui joidenkin ammatillisten ja valmentavien opintojen suunnitelluista ilmoittautumismaksuista neuvoteltuaan ammattiliittojen kanssa (Franceinfo).

Mitä LR leikkaisi niiden sijaan

Wauquiezin 20 mrd. euron ehdotukseen sisältyy 3 mrd. euroa säästöjä julkishallinnon 50 000 tehtävän vähentämisestä ja 7 mrd. euroa sosiaalietuuksista. Jälkimmäiseen kuuluisi RSA-vähimmäistoimeentulotuen rajaaminen kahteen vuoteen niille, joiden arvioidaan pystyvän työhön (Capital). Tehtävien vähentäminen voisi näkyä irtisanomisten sijaan vähäisempinä rekrytointeina tai heikompina palveluina. RSA:n kahden vuoden aikaraja osuisi etuudensaajiin, jotka eivät ole löytäneet työtä määräajassa.

Kaikki luvut ovat LR:n omia arvioita. Ennen kuin valtiovarainministeriö tai finanssipoliittinen valvoja laskee niille hinnan, ne kuvaavat suunniteltuja säästöjä, eivät toteutuneita.

Ongelma on toinenkin. Wauquiez haluaa myös poistaa luonnoksen veronkorotukset (La Tribune). Korotuksista syntyisi suuri osa suunnitelman noin 18 mrd. euron lisätuloista (Euronews). Jos LR:n menoleikkauksilla paikattaisiin verotulojen menetys euro eurosta, alijäämä jäisi hallituksen ennustamalle tasolle. Vasta sen jälkeen jäljelle jäävillä säästöillä voisi rahoittaa eläkehelpotuksia.

Yritykset käyvät omaa kiistaansa maksuosuutensa suuruudesta. Käsittelimme sitä lauantaina (To Brief).

Hallituksessa pysyminen ei vielä takaa budjetin hyväksymistä

Wauquiez sanoi, ettei LR lähde »epäluottamuslauseiden pikkupeliin» eli yritä kaataa hallitusta budjetin vuoksi (BFMTV). Se pitää Lecornun hallituksen pystyssä, mutta ei takaa sille ääniä lakiesitysten puolesta.

Alijäämätavoitetta seurataan myös Brysselissä. Ranska on ollut EU:n virallisessa liiallisen alijäämän menettelyssä heinäkuusta 2024, jolloin EU:n neuvosto käynnisti menettelyn maita vastaan, joiden alijäämä ylittää 3 prosenttia BKT:stä (EU:n neuvosto). Parlamentin eläkeläisille antama helpotus on rahoitettava muualta, tai 5 prosentin alijäämäennuste ei pidä.

Kansalliskokous aloittaa budjetin käsittelyn 13. lokakuuta (AEF). LR on nimennyt, keiltä se leikkaisi eläkeläisten sijasta, mutta ei ole osoittanut, että leikkaukset kattaisivat eläkehelpotuksen sen jälkeen, kun veronkorotusten poistuminen on korvattu. Parlamentti voi vielä muuttaa esitystä. Jokainen eläkeläisten asemaa parantava muutos tarvitsee budjetista jostakin muualta rahoitetun vastineen.