Ranskan velkakirjojen tuotto nousi 4.93%:iin

Sijoittajat vaativat 4,93 prosentin tuottoa Ranskan valtion marraskuussa 2036 erääntyvästä lainasta 1. lokakuuta järjestetyssä huutokaupassa. Saman lainan tuotto oli 4,23 prosenttia sen edellisessä myynnissä 3. syyskuuta (Reutersin huutokauppataulukko). Ranska sai myytyä koko tarjotun määrän. Samana päivänä hallitus esitteli budjetin, jossa julkisen sektorin palkat ja useimmat eläkkeet jäädytettäisiin.

Velanhallintavirasto keräsi yhteensä 11,999 mrd. euroa, ja ostotarjoukset ylittivät myynnissä olleen määrän (Reutersin huutokauppataulukko, Le Monde). Kysyntä oli vahvaa, mutta rahoituksen hinta nousi.

Mitä korkeampi korko maksaa

Valtionlaina on valtiolle annettu laina, johon liittyy ennalta määrättyjä maksuja. Kun sijoittajat myyvät jo liikkeeseen laskettuja lainoja, niiden hinta laskee ja uuden ostajan saama tuotto nousee. Tuotto (EKP) kertoo, millä hinnalla valtio saa uutta lainarahaa.

Korkeampi korko koskee vain uutta rahoitusta. Jo liikkeeseen lasketuissa lainoissa maksut pysyvät ennallaan. Korkojen nousu näkyy budjetissa vähitellen, kun valtio ottaa uutta velkaa ja korvaa erääntyviä lainoja uusilla. Lasku kasvaa laina kerrallaan, ei yhdessä yössä.

Hallitus arvioi vuotuisten korkomenojen nousevan vuoden 2026 79,2 mrd. eurosta 91,2 mrd. euroon vuonna 2027 (Ranskan hallitus). Yksittäinen huutokauppa ei määrää koko vuoden korkomenoja, joihin vaikuttavat kaikki vuoden aikana otetut ja uusitut lainat. Huutokauppa kertoo kuitenkin hinnan, jolla velkaa nyt uudelleenrahoitetaan.

Maailmanlaajuinen myyntiaalto ja Ranskan lisäkorko

Ranska ei ollut yksin. Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan korko kävi 1. lokakuuta noin 5,34 prosentissa, korkeimmillaan sitten vuoden 2002. Reuters liitti maailmanlaajuisen joukkolainojen myyntiaallon valtioiden suureen velanottoon ja markkinoille tulleiden uusien lainojen runsaaseen määrään (Reutersin taustajuttu). Sama paine oli nostanut Belgian ja Portugalin lainakustannuksia jo muutamaa päivää aiemmin (To Brief).

Ranska maksoi silti naapureitaan enemmän. LSEG:n markkinakatsauksessa Ranskan 10-vuotisen valtionlainan tuotto oli 1. lokakuuta 4,9501 prosenttia ja Saksan 3,6179 prosenttia. Korkoero oli noin 133 korkopistettä, ja Ranskan korko ylitti myös Italian 4,7171 prosentin koron (CNBC). Saksan korkoon verrattu ero eli spread on tavallinen mittari sille, kuinka paljon enemmän valtio maksaa lainastaan verrattuna euroalueen vertailukohtana pidettyyn Saksaan.

Korkoeroa on kuitenkin tulkittava varoen. Se kasvaa, jos Ranskan korko nousee tai Saksan laskee. Saksan valtionlainojen hinnat nousivat markkinoiden yleisestä suunnasta poiketen, kun sijoittajat hakivat turvaa (dpa-AFX). LSEG:n hetkellinen noteeraus osoittaa, että Ranska maksoi tuolloin lainastaan Saksaa ja Italiaa enemmän. Se ei kerro, kuinka suuri osa päivän noususta johtui Ranskan omasta tilanteesta.

Kuka maksaa kalliimmasta rahoituksesta

Valtiovarainministeri Roland Lescure sanoi Ranskan aseman markkinoilla olevan vakaa (Lescure lausunto). Huutokauppa tukee arviota rajatusti: Ranska sai myytyä tarjoamansa lainat, ja ostajia oli enemmän kuin tarjontaa. Vakaa rahoitus ei silti ole halpaa. Jokainen lisäeuro korkomenoihin on pois muusta käytöstä maassa, jonka julkisen velan hallitus arvioi nousevan 121,7 prosenttiin BKT:stä vuonna 2027 (AFP). BKT tarkoittaa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa.

Budjettiluonnoksen tavoitteena on supistaa budjettivaje 5,4 prosentista BKT:stä vuonna 2026 viiteen prosenttiin vuonna 2027. Keinoihin kuuluvat julkisen sektorin palkkojen ja useimpien eläkkeiden jäädyttäminen (Reutersin budjettijuttu). Eläkeläisten osuudeksi sopeutuksesta arvioidaan 5,5 mrd. euroa (AFP). France 24:n mukaan Ranskan riippumaton julkisen talouden valvontaneuvosto piti suunniteltua alijäämän supistamista vähäisenä verrattuna siihen, mitä velan vakauttaminen vaatii (France 24).

Korkeamman tuoton saavat nyt lainaa antavat sijoittajat. Ranskan valtionlainoja jo omistavien sijoitusten markkina-arvo on puolestaan laskenut.

Ranska sai lainansa myytyä 1. lokakuuta, mutta uuden velan korko nousi. Kustannus siirtyy korkomenoihin aina, kun valtio ottaa lisää velkaa tai korvaa erääntyvän lainan uudella. Samaan aikaan esitetty budjetti vaatii julkisen sektorin työntekijöiltä ja eläkeläisiltä säästöjä, vaikka maan oma valvontaneuvosto pitää suunnitelmaa liian vaatimattomana velan vakauttamiseksi.