Grönlanti päättää Yhdysvaltain joukkojen kauttakulusta

Donald Trump, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen allekirjoittivat New Yorkissa 22. syyskuuta muutoksen Grönlantia koskevaan vuoden 1951 puolustussopimukseen (Reuters, ABC News). Muutoksessa Narsarsuaq ja Mestersvig nimetään uusiksi Yhdysvaltain ”puolustusalueiksi”, joilla sopimus sallii Yhdysvaltain sotilaallisen toiminnan. Joukkojen määrää, rahoitusta tai alueiden käyttöönoton ajankohtaa ei määritellä (allekirjoitettu sopimus). Sopimus selventää ennen kaikkea liikkumista: Yhdysvaltain sotilasliikenne saa pysyvät kulkuoikeudet Grönlannissa, mutta uusien alueiden käyttö edellyttää yhä Grönlannin suostumusta.

Vapaa kulku ilman erillistä lupaa

Muutoksen tultua voimaan Yhdysvaltain joukot, ajoneuvot sekä valtion alukset ja lentokoneet voivat liikkua vapaasti puolustusalueiden välillä maitse, meritse ja ilmateitse. Valtion lentokoneet saavat lentää Grönlannin yli ja laskeutua missä tahansa. Valtion aluksille tulee vedenalainen kulkuoikeus Grönlannin aluevesillä (Tanskan julkaisema sopimusteksti). Yksittäiseen lentoon tai matkaan ei tarvita uutta kolmen hallituksen päätöstä.

Arviot sopimuksen merkityksestä vaihtelevat. Vuoden 1951 sopimus antoi Yhdysvalloille jo oikeuden rakentaa tukikohtia, sijoittaa joukkoja ja toimia sovituilla alueilla (vuoden 1951 sopimus). Norjalainen pykäläkohtainen arvio katsoo sanamuotojen silti laajentavan laskeutumis- ja vedenalaisia kulkuoikeuksia (Samfunn og politikk).

Nykyinen tukikohta hyötyy sopimuksesta suoraan. Luoteis-Grönlannissa sijaitseva Pituffik Space Base vastaa ohjusvaroituksesta ja avaruuden valvonnasta (Yhdysvaltain avaruusvoimat). Muutos antaa Washingtonille mahdollisuuden uudistaa ja laajentaa sen toimintaa. Sopimuksen johdannossa mainitaan mahdollinen Golden Dome -ohjuspuolustusjärjestelmä, mutta Reutersin mukaan siihen ei liity rahoitusta, joukkoja eikä aikataulua (Reuters).

Missä Grönlanti voi yhä kieltäytyä

Kahden nimetyn alueen suunnitelmat ovat vielä avoinna. Etelässä sijaitseva Narsarsuaq on siviililentokenttä, joka rakennettiin entiselle yhdysvaltalaiselle lentokentälle. Itärannikon syrjäinen Mestersvig on logistiikka-alue. Kaikkien kolmen hallituksen on vielä sovittava alueiden koosta ja siitä, mitä niillä saa tehdä (allekirjoitettu sopimus).

Uuden puolustusalueen perustaminen alkaa kirjallisella ehdotuksella, jossa määritellään sijainti, koko, suunniteltu toiminta ja keinot paikallisten vaikutusten rajoittamiseksi. Kolmen hallituksen yhteinen komitea käsittelee ehdotuksen. Jos sopuun ei päästä 90 päivässä, asia siirtyy ensin varaministereille ja sitten ministereille (Tanskan ulkoministeriön sopimusteksti). Julkaistu sopimus ei hyväksy ehdotusta automaattisesti missään vaiheessa. Jos neuvottelut ajautuvat umpikujaan, uutta aluetta ei perusteta, ja Nuuk voi kieltäytyä.

Tässä suostumusvaatimuksessa näkyy ero sopimustekstin ja Trumpin ”pysyvän määräysvallan” kuvauksen välillä (Valkoinen talo). Sopimuksella ei ole päättymispäivää, joten pysyvyys on todellinen (Tanskan ulkoministeriön sopimusteksti). Määräysvalta kuitenkin jakautuu. Uudet alueet sekä NATOon kuulumattoman maan tukikohta tai pysyvä joukkojen läsnäolo edellyttävät kaikkien kolmen osapuolen suostumusta (Tanskan julkaisema sopimusteksti).

Tanska ja Grönlanti sitoutuvat myös huolehtimaan siitä, että itsenäinen Grönlanti pysyy tulevaisuudessa NATOn jäsenenä ja ottaa järjestelyn vastuulleen (Tanskan ulkoministeriön sopimusteksti). Sitoumus koskee vain sopimuksen allekirjoittaneita hallituksia. Itsenäinen Grönlanti olisi uusi valtio, joka päättäisi itse liittosuhteistaan.

Mitä parlamenttien on hyväksyttävä

Muutos tulee voimaan vasta, kun Tanska ja Grönlanti ovat saattaneet parlamenttikäsittelynsä päätökseen ja ilmoittaneet Washingtonille diplomaattinootilla (Tanskan hallitus). Maiden uutismedian mukaan käsittely kuuluu Tanskan parlamentille Folketingille ja Grönlannin parlamentille Inatsisartutille (n-tv). Nielsen on kuvannut sopimusta Grönlannin itsemääräämisoikeutta turvaavaksi (To Brief).

Euroopan hallitukset ovat kiittäneet sopimusta, mutta eivät ole luvanneet omia joukkojaan. Saksan liittokansleri Friedrich Merz kehui ratkaisua, jonka hän sanoi kunnioittavan kansainvälistä oikeutta ja vahvistavan NATOa (Saksan hallitus). Britannian Andy Burnham ja Norjan Jonas Gahr Støre toivottivat sopimuksen tervetulleeksi 27. syyskuuta, mutta eivät ilmoittaneet joukkojen lähettämisestä tai rahoituksesta Grönlantiin (Britannian hallitus). Toistaiseksi Grönlannin turvallisuudesta tällä NATOn arktisen sivustan osalla vastaavat kolme hallitusta.

Voimaan tultuaan muutos sallii Yhdysvaltain lentokoneiden ja alusten kulkea Grönlannin kautta ilman uutta kolmen hallituksen hyväksyntää. Kahden nimetyn alueen käyttö vaatii yhä yhteisen päätöksen. Arvioijat kiistelevät siitä, kuinka paljon uudet kulkuoikeudet laajentavat vuoden 1951 sopimusta. Grönlannin parlamentti päättäisi oikeuksista nyt, ennen kuin Narsarsuaqin ja Mestersvigin tulevasta käytöstä on kerrottu. Nielsenin hallituksen on selitettävä järjestely Inatsisartutille ennen äänestystä.