Unkari sallii Ukrainan valmistelun, pitää veto-oikeuden

Unkari on sallinut Ukrainan ja Moldovan valmistella EU-jäsenyysneuvottelujen seuraavaa vaihetta, mutta voi yhä estää sen virallisen käynnistymisen. EU-maiden suurlähettiläät sopivat 7. lokakuuta kutsuvansa maat toimittamaan neuvottelukantansa kahdesta uudesta kokonaisuudesta sen jälkeen, kun Budapest lakkasi jarruttamasta valmistelupäätöstä (European Pravda, Kyiv Independent). Unkari sitoo yhä suostumuksensa kokonaisuuksien viralliseen avaamiseen Ukrainan vähemmistökoululakiin, jota maan parlamentti ei ole hyväksynyt (Euronews).

Mitä suurlähettiläät hyväksyivät

EU-jäsenyysneuvottelut on jaettu aihealueisiin eli klustereihin. Ennen kunkin klusterin avaamista Euroopan komissio arvioi, kuinka hyvin hakijamaan lait vastaavat EU:n sääntöjä. Jäsenmaat hyväksyvät arvion. Keskiviikon suurlähettiläskokouksen esityslistalla oli nimenomaan klusterien 2 ja 3 avaamista edeltävä hyväksyntä. Ne kattavat sisämarkkinat ja talouden kilpailukyvyn (neuvoston esityslista).

Hyväksyntä antaa EU:lle mahdollisuuden pyytää hakijamaita esittämään kantansa. Neuvottelut eivät kuitenkaan vielä ala. Klusterin avaaminen vaatii jäsenmailta erillisen päätöksen ja virallisen kokouksen hakijamaan kanssa. Esityslista kertoo, mitä suurlähettiläiden oli määrä hyväksyä. Tieto siitä, mistä he lopulta sopivat, perustuu lehdissä haastateltuihin EU-diplomaatteihin, sillä päätöstekstiä ei ole julkaistu.

Lakiesitys, jota Budapest odottaa

Unkarin vaatimus koskee etnisten unkarilaisten koulunkäyntiä Ukrainan Taka-Karpatian alueella. Kiista on vanhempi kuin nykyinen jäsenyysneuvottelujen jarrutus. Euroopan neuvoston perustuslakiasiantuntijoista koostuva Venetsian komissio arvosteli Ukrainan vuoden 2017 koulutusuudistusta vähemmistökielisen opetuksen vähentämisestä (Venetsian komissio). Pääministeri Péter Magyarin hallitus, joka korvasi Viktor Orbánin hallituksen, oli jo aiemmin tällä viikolla viestittänyt olevansa valmis lieventämään kantaansa (To Brief).

Kiova vastaa Unkarin huoleen lakiesityksellä, joka antaisi erityisaseman kouluille, joissa opetus tapahtuu pääosin vähemmistökielellä, kuten unkariksi. Esitys kirjattiin Ukrainan parlamentin eli Radan käsittelyyn 1. lokakuuta, mutta siitä ei ollut äänestetty 7. lokakuuta mennessä (Radan lakiesityskortti, lakiesityksen teksti). Ulkoministeri Anita Orbán suhtautui esitykseen myönteisesti. Reuters kertoi kahteen EU-diplomaattiin vedoten, että Unkari lopettaisi kahden klusterin vastustamisen, jos Rada hyväksyisi lain (Reuters).

Budapest jousti valmistelussa, koska se ei maksanut Unkarille mitään. Ratkaiseva vaikutusvalta säilyy klusterien virallisessa avaamisessa, johon Unkari piti veto-oikeutensa.

Moldova odottaa äänestystä Kiovassa

Moldova on jäänyt Ukrainan ja Unkarin kiistan jalkoihin. Muut jäsenmaat eivät suostuneet käsittelemään sen hakemusta erillään Ukrainasta, joten Chișinău joutui odottamaan maiden kiistellessä (Euronews). Varapääministeri Cristina Gherasimov kertoi keskiviikkona, että Moldova oli saanut kutsun Irlannilta, joka toimii parhaillaan EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Gherasimovin mukaan kutsu koski valmistautumista viralliseen avaamiseen myöhemmässä kokouksessa (Moldpres).

Aikataulu on tiukka ja riippuu Ukrainan parlamentin päätöksestä. Diplomaatit ovat esittäneet 12. lokakuuta päiväksi, jolloin EU:n yhteisistä neuvottelukannoista voitaisiin sopia. Kyse on 27 jäsenmaan yhteisestä linjasta neuvotteluissa. Päivä toteutuu vain, jos Rada äänestää ensin. Seuraavaksi ministerien ja hakijamaiden on määrä tavata Luxemburgissa 13. lokakuuta, jolloin klusterit avattaisiin virallisesti (Kyiv Independent).

Jokainen vaihe vaatii kaikkien 27 jäsenmaan hyväksynnän. Ukrainan neuvottelukehyksen eli jäsenyysneuvottelujen sääntöjen mukaan jäsenmaiden neuvosto päättää klusterien avaamisesta yksimielisesti Euroopan komission ehdotuksesta. Yksimielisyys tarkoittaa, että yksikin hallitus voi pysäyttää päätöksen (neuvottelukehys). Unkari ei tarvitse uutta menettelyä avaamisen estämiseksi: sen tarvitsee vain jättää hyväksymättä päätös.

Unkari ei ole luopunut mistään, mitä se ei voisi ottaa takaisin. Se hyväksyi valmisteluvaiheen mutta säilytti veto-oikeutensa virallisessa avaamisessa. Samalla Moldovan eteneminen jäi riippumaan Ukrainan parlamentin äänestyksestä, johon Chișinăulla ei ole sananvaltaa. Jos Rada hyväksyy koululain lähipäivinä, molemmat hakijamaat voivat avata kaksi klusteria viikon kuluessa. Jos äänestys viivästyy, Moldova viivästyy Ukrainan mukana syistä, jotka eivät liity sen omiin uudistuksiin.