Irlanti suojaa maataloustuet 141 miljardin euron EU-leikkauksessa

Irlanti esittää 141 miljardin euron eli noin kahdeksan prosentin leikkausta Euroopan komission vuosien 2028–2034 talousarvioesitykseen. Maataloustuet ja aluekehitysrahoitus jäisivät lähes ennalleen (neuvoston neuvottelupohja). Leikkaukset kohdistuisivat sen sijaan tutkimukseen, puolustukseen ja ulkopolitiikkaan. Pienempää budjettia vaativat hallitukset saavat nyt pienemmän kokonaissumman, mutta niiden on kerrottava, mistä ne leikkaisivat lisää päästäkseen vaatimiinsa huomattavasti suurempiin säästöihin.

141 miljardin euron luku on laskettu vuoden 2025 hinnoin eli ilman inflaation vaikutusta. Uutisissa mainittu 159 miljardin euron leikkaus tarkoittaa samaa luonnosta käyvin hinnoin, joihin ennakoitu inflaatio sisältyy (Reuters). Irlanti laati tekstin, koska se toimii tällä puolivuotiskaudella EU:n neuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken, ja puheenjohtajamaa vetää hallitusten välisiä neuvotteluja.

Mitä Irlanti suojaa ja mistä se leikkaa

Luonnos on niin sanottu neuvottelulaatikko: puheenjohtajamaan laatima kompromissiesitys, joka ei sido hallituksia. Maatalouden tulotuen taattu vähimmäismäärä säilyisi 261,013 miljardissa eurossa, lähes ennallaan. Koheesiorahoituksen eli köyhemmille alueille suunnatun EU-tuen ja muiden ohjelmien yhteinen määräraha nousisi 410,080 miljardiin euroon (neuvoston neuvottelupohja).

Säästöt otettaisiin muualta. Komission suunnitelmaan verrattuna tutkimuksen, teollisuuden kilpailukyvyn ja turvallisuuden rahoitus vähenisi 66,605 miljardia euroa. Ulkosuhderahoituksesta leikattaisiin 33,064 miljardia euroa. Summaan sisältyy tuki EU:hun pyrkiville maille ja Itä-Euroopan naapurimaille (New Union Post).

Irlannin Eurooppa-asioista vastaava ministeri Thomas Byrne kuvaa tekstiä kompromissiksi, jonka tarkoitus on viedä neuvotteluja eteenpäin (RTÉ). Ehdotus tarjoaa jotakin kummallekin leirille. Budjettikuria vaativat hallitukset saavat pienemmän kokonaissumman. Maatalous- ja aluerahoituksesta riippuvaiset hallitukset säilyttävät rahoituksensa.

Maatalous- ja koheesiorahoituksen puolustajia on paljon. Lokakuun 2. päivänä 17 johtajaa, Italian Giorgia Meloni ja Romanian Nicușor Dan etunenässä, vaati kirjeessään maatalous- ja koheesiorahoituksen säilyttämistä (Slovenian hallitus), kuten kerroimme tuolloin (To Brief).

Miksi budjettikurin vaatijat eivät ole tyytyväisiä

Kuusi maata maksaa EU:n talousarvioon enemmän kuin saa siitä takaisin: Saksa, Alankomaat, Itävalta, Tanska, Suomi ja Ruotsi. Ne vaativat elokuussa kaikkiin menoluokkiin ulottuvia »useiden satojen miljardien» eurojen leikkauksia (yhteinen julkilausuma). Irlannin ehdotus jää vaatimuksesta kauas. Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi, ettei ehdotettu budjettitaso kelpaa sopimuksen pohjaksi (Tagesschau).

Suomen kohdalla ristiriita näkyy selvästi. Pääministeri Petteri Orpo piti säästöjä liian pieninä mutta arvosteli samalla sitä, että liian suuri osa leikkauksista kohdistuu puolustukseen, tutkimukseen ja uuteen teknologiaan (STT/Suomenmaa). Kun luonnos rajaa maatalous- ja aluerahoituksen leikkausten ulkopuolelle, Orpo vaatii pienempää budjettia ja suojaa samalla aloja, joihin leikkaukset kohdistuvat.

Euroopan parlamentti vastustaa luonnosta päinvastaisesta syystä. Parlamentin budjettineuvotteluista vastaavat Siegfried Mureșan ja Carla Tavares torjuivat luonnoksen 10. lokakuuta. Heidän mukaansa kilpailukykyyn ja ulkopolitiikkaan kohdistuvat leikkaukset heikentävät Euroopan kykyä investoida, tukea kumppaneita ja vastata kriiseihin (Euroopan parlamentti).

Kuka voi estää sopimuksen

EU:n seitsenvuotinen rahoituskehys edellyttää kaikkien 27 hallituksen yksimielistä hyväksyntää. Ennen sitä parlamentin hyväksyntään tarvitaan sen jäsenten enemmistö (artikla 312). Yksikin hallitus voi siis estää sopimuksen. Parlamentti voi kieltäytyä hyväksymästä kehystä, mutta se ei voi muuttaa sitä. Se voi vain hyväksyä tai hylätä hallitusten sopiman kokonaisuuden. EU-maiden johtajien on määrä käsitellä tekstiä 15.–16. lokakuuta pidettävässä huippukokouksessa (Eurooppa-neuvoston asialista).

Kuusi nettomaksajamaata vaatii paljon syvempiä leikkauksia kuin Irlanti esittää. Luonnos näyttää, miten vaikeaksi säästöt käyvät, kun maatalous- ja aluerahoitus suojataan: leikkaukset osuvat silloin tutkimukseen, turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan, joita myös kuusi maata pitää Euroopalle tarpeellisina. Yksi varauma kuitenkin jää. Kuusi maata ei ole esittänyt yksityiskohtaista vaihtoehtoa, joten niiden vaatimia lisäsäästöjä ei vielä tiedetä. Ennen kuin Berliini, Haag ja niiden kumppanit esittävät oman ehdotuksensa, Irlannin luonnos on ainoa pöydällä oleva yksityiskohtainen esitys siitä, mihin säästöt kohdistuisivat.