Kyivin voimaloihin iskettiin, tulitauko ei etene

Venäjän ohjukset ja droonit tappoivat Kiovassa viisi ihmistä ja haavoittivat 36:ta 13. lokakuuta illalla alkaneessa iskussa, kertoo Kiovan poliisi. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan ainakin 600 000 ihmistä jäi sähköttä. Kaksi päivää aiemmin Donald Trump oli julistanut energiaturvan voimaan. Valkoisen talon virkamies kuvasi sitä kuitenkin vasta ehdotukseksi, jota Venäjä vielä harkitsi. Aluksi se saattaisi koskea Ukrainan iskuja Venäjän jalostamoihin, ja voimalaitokset sekä sähköverkot tulisivat mukaan myöhemmin (Axios).

Iskujen kohteina olivat Kiovan sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitokset. Talven lähestyessä ne pitävät kodit lämpiminä ja valot päällä.

Julkaisu ei ollut sopimus

Trump kirjoitti 11. lokakuuta, että ”ENERGY CEASEFIRE” astui voimaan heti ja että molemmat osapuolet olivat sopineet siitä (Trump). Julkaisussa ei ollut sopimustekstiä, luetteloa suojattavista kohteista, menettelyä tauon käynnistämiseksi eikä keinoa rikkomusten todentamiseen.

Moskova ei ole hyväksynyt ehdotusta. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi 14. lokakuuta, ettei tulitauon laajuutta ollut määritelty ja että valmistelu jatkui (Kyiv Independent). Zelenskyi pitää uusia iskuja rikkomuksena, kuten hän teki myös aiemman Kiovan voimalaitokseen kohdistuneen iskun jälkeen (To Brief). Osapuolet eivät ole hyväksyneet yhteistä tekstiä, aloitusaikaa tai valvontaa. Siksi ei ole osoitettu, että tulitauko olisi koskaan ollut voimassa ja sitä olisi voitu rikkoa.

Jalostamoiskut ovat Kiovan neuvotteluvaltti

Ukrainan tarjous perustuu vastavuoroisuuteen: se lopettaisi iskut Venäjän jalostamoihin ja diesellaitoksiin, jos Venäjä lakkaisi hyökkäämästä Ukrainan energiajärjestelmää vastaan. Jalostamoiskut ovat yksi harvoista keinoista, joilla Kiova voi aiheuttaa taloudellista haittaa Venäjän omalla alueella. Siksi niillä on neuvotteluarvoa.

Järjestyksellä on suuri merkitys. Jos ensimmäinen vaihe kattaisi vain jalostamot, Ukraina luopuisi valttikortistaan samalla kun sen voimalaitokset ja sähköasemat jäisivät alttiiksi iskuille. Kiova vaatii siksi, että tauko kattaisi myös sähköverkon.

Washingtonilla saattaa olla oma painostuskeinonsa. Eurooppalaiset viranomaiset kertoivat Financial Timesille, että Yhdysvaltain viranomaiset olivat varoittaneet Kiovaa ja Euroopan pääkaupunkeja mahdollisista seurauksista (Financial Times). Viranomaisten mukaan Washington voisi rajoittaa Ukrainalle jakamaansa tiedustelutietoa ja hidastaa Yhdysvaltain aseiden toimituksia, joita liittolaiset maksavat, ellei Ukraina lopettaisi iskuja jalostamoihin.

Washington ei ole vahvistanut tietoa. Tiedustelutiedon jakamista tai asetoimituksia ei ole tiettävästi määrätty keskeytettäviksi. Jos tieto pitää paikkansa, varoitus osoittaisi Washingtonin haluavan jalostamoiskuista luovuttamisen ensimmäiseksi myönnytykseksi.

Eurooppa painostaa, mutta päätökset tehdään muualla

Euroopan hallitukset ovat tukeneet taukoa, joka suojelisi sähköverkkoa. Saksan hallituksen tiedottaja Stefan Kornelius sanoi, ettei Saksa näe merkkejä Venäjän valmiudesta hyväksyä taukoa. Hän viittasi uusiin iskuihin ja kuolonuhreihin (MDR). Ennen tuoreinta hyökkäystä Ranskan presidentti Emmanuel Macron oli vaatinut molempia osapuolia sitovaa tulitaukoa (Élysée).

Italian pääministeri Giorgia Meloni kannatti senaatissa vastavuoroista iskujen keskeyttämistä. Hänen enemmistönsä hyväksyi päätöslauselman, joka sitouttaa hallituksen edistämään välitöntä taukoa diplomatian keinoin (Sky TG24). Melonin mukaan Eurooppa tarvitsee neuvotteluihin edustajan, jolla on kaikkien 27 EU-maan hallitusten valtuutus (Italian senaatti). Yhteinen edustaja voisi puhua neuvottelupöydässä koko EU:n puolesta. Nyt jäsenmaiden pääkaupungit pyrkivät vaikuttamaan Washingtoniin kukin erikseen.

Melonin ehdotus kuvaa sitä, missä päätösvalta tällä hetkellä on. Washington ja Moskova muovaavat ehtoja. Kiova päättää, lopettaako se omat iskunsa, ja voi torjua sopimuksen, joka koskisi vain jalostamoita. Euroopan hallitukset voivat painostaa, rahoittaa ja vastustaa. Osa aseista, joiden toimituksia Washingtonin kerrotaan uhanneen hidastaa, on liittolaisten maksamia. Yksikään Euroopan hallitus ei kuitenkaan neuvottele sopimuksen tekstistä.

Trump julisti tulitauon ennen kuin Washington, Moskova ja Kiova olivat sopineet sen sisällöstä. Venäjä jatkoi iskuja Ukrainan energiakohteisiin, ja Kreml pitää tulitauon laajuutta yhä määrittelemättömänä. Tiedot Washingtonin painostuksesta, jolla Kiova yritettäisiin saada luopumaan jalostamoiskuista, ovat vahvistamatta. Ne kertovat silti, mikä myönnytys halutaan ensin.