Matala Tonava vaikeuttaa Romanian sähköhankintoja

Romanian Cernavodăn ydinvoimalan molemmat reaktorit pysyvät sammutettuina, kunnes Tonava mahdollistaa turvallisen käytön, voimalan operaattori Nuclearelectrica ilmoitti 11. lokakuuta. Uudelleenkäynnistyksen ajankohtaa ei kerrottu (Nuclearelectrica). Ilmoitus ei vähennä sähköntuotantoa entisestään, vaan jatkaa kesällä alkanutta seisokkia. Kustannukset osuvat ensin yhtiöihin, jotka olivat ostaneet voimalan sähköä etukäteen.

Yksikkö 1 ajettiin hallitusti alas 28. heinäkuuta ja yksikkö 2 seurasi 13. elokuuta (Unit 1 disclosure, Unit 2 disclosure). Romanian sähköntoimituksia vuosina 2020–2025 tarkastelleessa tutkimuksessa yksiköiden yhteenlasketuksi nettotehoksi arvioitiin noin 1,3 GW (adequacy study). Nettoteho tarkoittaa sähköä, jonka voimala voi syöttää verkkoon oman sähkönkulutuksensa jälkeen. Luku on suunnitteluarvio, eikä se kerro, kuinka paljon sähköä puuttui jonakin tiettynä päivänä.

Miksi sammutettu reaktori tarvitsee yhä vettä

Reaktorin sammutus pysäyttää ketjureaktion. Polttoaine tuottaa silti jälkilämpöä radioaktiivisten hajoamistuotteiden vuoksi, ja pumppujen on johdettava lämpö pois. Nuclearelectrica kertoo molempien yksiköiden olevan turvallisessa sammutustilassa ja niiden turvatoimintojen olevan ylläpidettyinä (Nuclearelectrica). Ydinvoimaviranomaisen CNCANin valmiuskeskusta johtava Petre Min sanoi sammutettujen yksiköiden tarvitsevan yhä Tonavan vettä. Henkilöstö ohjaa hänen mukaansa vettä aiempaa enemmän voimalan vedenottoon (HotNews).

Vettä on jäljellä niukasti. Vesiviranomainen ANAR mittasi Cernavodăssa 10. lokakuuta vedenkorkeudeksi −259 senttimetriä. Se on kolme senttimetriä yli tason −262 senttimetriä, jonka alapuolella jäähdytyspumput eivät enää saa vettä luotettavasti (Agerpres). Miinusluvut ilmaisevat etäisyyttä kiinteästä vertailutasosta, eivät veden syvyyttä.

Vedenkorkeuden nostamiseksi ANAR määräsi Iezerin tekojärvestä vapautettavaksi 20 kuutiometriä vettä sekunnissa lisää 10.–18. lokakuuta (Mediafax). Kerroimme juoksutuksen alkamisesta sen käynnistyessä (To Brief). Julkisuudessa ei ole vielä mittaustietoa siitä, kuinka suuri osa lisävedestä päätyy voimalan pumppuihin.

Korkeampi vedenkorkeusmittarin lukema ei yksin käynnistä reaktoreita uudelleen. −262 senttimetrin raja kertoo vain, pystyvätkö pumput ottamaan vettä. Uudelleenkäynnistys riippuu operaattorin arviosta, sallivatko olosuhteet turvallisen käytön. Operaattori ei ole kertonut, millä vedenkorkeudella se voisi käynnistää yksiköt (Nuclearelectrica). Joen tilanteen helpottuminen näyttää hitaalta. Energiaministeriön valtiosihteeri Cristian Bușoi sanoi 7. lokakuuta, etteivät ennusteet näyttäneet Tonavan vedenpinnan nousevan pysyvästi seuraavan kymmenen päivän aikana (Digi24).

Kuka maksaa puuttuvasta sähköstä

Sähköä on riittänyt verkkoon ilman voimalaa. Verkkoyhtiö Transelectrican julkisten tietojen mukaan ydinvoimatuotanto oli 11. lokakuuta nollassa. Puuttuvaa sähköä korvasivat tuuli- ja aurinkovoima sekä tuonti. Sähkön nettotuonti eli ulkomailta ostetun ja sinne myydyn sähkön erotus oli keskimäärin 446 megawattia vuorokauden aikana (Solar Industry).

Paine kohdistuu sähkön ostajiin. Nuclearelectrica oli myynyt tuotantoaan etukäteen sähköntoimittajille ja suurille kuluttajille. Yhtiö on sittemmin ilmoittanut osapuolille joidenkin sopimusten ylivoimaisesta esteestä: sen mukaan olosuhteet, joihin se ei voi vaikuttaa, estävät toimitukset (BVB). Ostajat tarvitsevat sähkön edelleen, joten niiden on hankittava korvaava määrä itse.

Bușoin mukaan korvausta tarvitsevan sopimussähkön määrä on noin 900 MW. Ostajat hankkivat sähkön vuorokautta ennen toimitusta käytävältä sähköpörssiltä tai kysyntähuippujen aikaan naapurimaista, kuten Bulgariasta. Hinta voi olla selvästi alkuperäistä sopimushintaa korkeampi (Digi24). Luku ei tarkoita erillistä 900 megawatin tuotantokatkoa, vaan sitä osuutta Cernavodăn puuttuvasta sähköstä, joka oli jo myyty.

Lokakuun 11. päivän ilmoitus pidentää vajetta, mutta ei kasvata sitä (Nuclearelectrica). Niin kauan kuin seisokki jatkuu, ylivoimaisesta esteestä ilmoituksen saaneiden ostajien on hankittava sähkö avoimilta markkinoilta ja maksettava mahdollinen lisähinta alkuperäiseen sopimukseen verrattuna (BVB). Kotitaloudet tuntevat vaikutuksen vain, jos sähköntoimittajat siirtävät kustannuksia hintoihin. Se riippuu sopimuksista ja siitä, kuinka pitkään Tonava pysyy matalana. Bușoi on kiistänyt puheet sähkölaskujen 50 prosentin noususta mutta odottaa hintapaineen kasvavan, jos tarjonta pysyy niukkana (Jurnalul).