Tonavan kuivuus uhkaa Romanian sähköä

Romanian Cernavodassa Tonava virtaa nyt noin 1 600 kuutiometriä sekunnissa. Se on alle 40 prosenttia heinäkuun tavanomaisesta virtaamasta (Digi24, Bloomberg). Ydinvoimalalle tämä ei ole sivuseikka. Reaktori tuottaa sähköä lämmön avulla, mutta ylimääräinen lämpö on vietävä pois jäähdytysvedellä. Cernavodassa vesi pumpataan Tonavasta. Kun joen pinta laskee liian alas, pumppuja ei voida käyttää turvallisesti. Silloin reaktori ajetaan alas, ja verkosta katoaa vakaata vähäpäästöistä sähköä, joka ei riipu tuulesta tai auringosta.

Romania julisti 31. heinäkuuta elokuuksi kansallisen energia-alan hälytystilan. Kyse on teknisestä sähköjärjestelmän varautumistoimesta, ei perustuslaillisesta poikkeustilasta (Mediafax). Väliaikainen pääministeri Ilie Bolojan sanoi kuivuuden voivan vaarantaa noin 20 prosenttia maan sähköntuotannosta (RRI, Agerpres). Haavoittuvin jakso on illalla kello 20–23, kun aurinkovoima hiipuu mutta kotitalouksien kulutus pysyy korkeana.

Sama ongelma etenee Tonavan varrella. Unkarin Paksin ydinvoimala on pudottanut tuotantonsa noin puoleen. Bulgarian Kozloduyta seurataan erityismenettelyllä. Kuten To Brief kertoi viime viikolla (To Brief), helleaalto oli jo pysäyttänyt Cernavodan ykkösyksikön. Tilanne on sen jälkeen kiristynyt.

Proomuja upotetaan reaktorin pelastamiseksi

Cernavodan ykkösyksikkö irrotettiin verkosta 28. heinäkuuta. Energiaministeriö varoitti, että jäähdytyspumppujen käyttäminen näin matalalla virtaamalla voisi rikkoa laitteistoa niin, että korjaus veisi jopa vuoden (Agerpres). Kakkosyksikkö selvisi 30. heinäkuuta tehdystä yön yli kestäneestä tarkastuksesta ja pysyi verkossa tiukassa valvonnassa (Curs de Guvernare, Romania Insider).

Jäljellä olevan reaktorin pitämiseksi käynnissä Bolojan osoitti hallituksen vararahastosta 7 miljoonaa leuta hätätöihin yläjuoksulla sijaitsevassa jokiristeyksessä. Tavoitteena on ohjata virtausta Cernavodan vedenottoaltaaseen. Viranomaiset käsittelivät myös metalliproomujen upottamista, jotta päävirta saataisiin käännettyä voimalan suuntaan (Adevarul, Digi24). Romania muokkaa käytännössä jokiuomaa yhden ydinreaktorin jäähdyttämiseksi.

Sama joki, sama puristus

Unkarissa tilanne on vielä heikompi. Paksin mittausasemalla Tonavan vedenkorkeus oli 30. heinäkuuta –122 senttimetriä, mikä on mittaushistorian pohjalukema (kormany.hu). Seuraavana päivänä yksi yksikkö oli pysäytetty ja toinen kävi puoliteholla. Tuotanto jäi noin puoleen voimalan kapasiteetista. Voimalaa operoiva MVM varoitti, että koko laitoksen alasajo voi olla väistämätön muutamassa päivässä (MVM Paks, HVG).

Myös Bulgarian Kozloduy jäähdytetään Tonavasta. Voimala oli yhä käynnissä, mutta siellä oli otettu käyttöön matalan veden erityissäännöt. Energiaministeri Iva Petrova oli yhteydessä Serbiaan yläjuoksulla sijaitsevan Rautaportin patokompleksin virtaamien hallinnasta (24 Chasa). Itävallan suurin vesivoimayhtiö Verbund kertoi erikseen, että kuivuus oli pudottanut sen tuotannon 68 prosenttiin suunnitellusta (Kleine Zeitung). Matala vesi heikentää siis yhtä aikaa sekä ydinvoimaa että vesivoimaa.

Kuka maksaa, kun halpa sähkö katoaa

Kun ydinvoimaa poistuu verkosta, se korvataan kalliimmilla tuotantomuodoilla tai tuonnilla. Romania arvioi huippukulutuksen nousevan noin 7 300 megawattiin, kun kotimainen tuotanto oli vain 4 000–4 300 megawattia. Maa toi jo illalla noin 1 700 megawattia sähköä, pääosin Bulgariasta (Profit.ro, EUAlive). Romania muuttui sähkön viejästä tuojaksi.

Kaasuvoimalat ja akkuoperaattorit hyötyvät, koska ne voivat myydä sähköä niukkuustunneilla. Ydinvoimayhtiöt menettävät tuloja. Kiinteähintaisia kotitaloussopimuksia myyneet sähkönmyyjät joutuvat ostamaan kallista korvaavaa sähköä tukkumarkkinoilta. Unkarilaisen Portfolion analyytikot arvioivat, että Paksin tuotannon korvaaminen tuonnilla voisi kasvattaa Unkarin vaihtotasevajetta, eli energian tuontimenojen ja vientitulojen erotusta, enimmillään yhdellä prosentilla BKT:stä (Portfolio). Bolojan pyysi romanialaisia kotitalouksia käyttämään pesukoneita ja lämminvesivaraajia vasta kello 23:n jälkeen (Mediafax).

Kyse ei ole välittömästä sähkökatkoriskistä. Ongelma on se, että usea maa menettää halpaa tuotantoa samaan aikaan ja hakee apua naapureilta, joilla on sama jokiongelma. Ennusteiden mukaan Cernavodan virtaama laskee kohti 1 500 kuutiometriä sekunnissa ja Paksin vedenkorkeus kohti –130 senttimetriä 3. elokuuta mennessä (RRI, kormany.hu). Hätäproomut ja kulutuksen siirtäminen ostavat päiviä, eivät viikkoja. Kesäkuivuus voi nyt pudottaa vakaata vähäpäästöistä sähköä usealta toisiinsa kytkeytyneeltä sähkömarkkinalta yhtä aikaa. Euroopan sähköverkkosuunnittelu ei vielä vastaa tähän todellisuuteen.