Nato tuomitsi ilmatilaloukkaukset

Naton korkein poliittinen elin, Pohjois-Atlantin neuvosto, kokoontui 12. elokuuta ja tuomitsi Venäjän Puolan ja Romanian ilmatilaloukkauksista (Euractiv). Nato ei kuitenkaan käynnistänyt 4. artiklan mukaisia virallisia neuvotteluja, joihin jäsenmaa voi vedota kokiessaan turvallisuutensa uhatuksi. Se ei myöskään ilmoittanut uusista joukkojen siirroista tai kertonut muuttaneensa torjuntasääntöjä.

Tässä on asian ydin. Poliittinen viesti oli kova, mutta sotilaallinen muutos jäi näkymättömäksi.

Valtasuhde selittää ristiriidan. Nato voi tuomita, neuvotella ja sijoittaa joukkoja. Ilmassa päätös on silti usein kansallinen. Lentäjät ja kansalliset ilmatorjuntakomentajat ratkaisevat ampumisen oman maansa lainsäädännön mukaan, ellei kyse ole erikseen määritellystä Nato-operaatiosta, jolla on yhteiset voimankäyttösäännöt. Sama jako kulkee läpi viime viikkojen tapausten.

Mitä rajan yli lensi

Romania näyttää, miltä ongelma näyttää käytännössä. Romanian tutkat havaitsivat 24. heinäkuuta droonin, joka liikkui sisämaahan Tonavan suistoalueen rannikolta. Kaksi Naton ilmavalvontatehtävässä ollutta Italian Eurofighteria ja kaksi Romanian F-16-hävittäjää nousi ilmaan. Kohde tuhottiin Padinan lähellä Buzăun piirikunnassa. Lentäjien mukaan uhka muistutti Shahed- tai Geran-2-tyyppistä lennokkia (Romania Insider). Seuraavana päivänä toinen drooni ammuttiin alas Sfântu Gheorghen lähellä (Le Figaro).

Romanian silloinen vt. puolustusministeri Radu Miruță kuvasi rajoitteen suoraan: kun kohde on luokiteltu vihamieliseksi, siihen voidaan vaikuttaa heti, mutta Romanian joukot eivät voi ampua droonia, joka on yhä Ukrainan ilmatilassa (Digi24). Ratkaisevia ovat havaitsemisen nopeus, kohteen luokittelu ja maantiede. Kaikki määräytyvät Romanian lain mukaan.

Puolan tapaus on toisenlainen. Lublinin alueella Tarnawa-Kolonian lähellä putosi 30. heinäkuuta romua. Syyttäjien mukaan kyse oli Venäjällä valmistetusta Kh-101-risteilyohjuksesta (Rzeczpospolita). Puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz kertoi Sejmille, että kenraali Ireneusz Nowakilla oli valtuus määrätä kohde ammuttavaksi alas, jos lentorata uhkaisi asuttuja alueita (Polish Defence Ministry). Puola kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun ja jätti protestinootin. Kuten kerroimme viime viikolla, Puola ja Baltian maat olivat jo kiristäneet kriittisen infrastruktuurin suojausta Venäjän mahdollisten lavastusoperaatioiden pelossa.

Etulinjan maat näkevät tunnustelua. Näyttö ei ole yksiselitteinen.

Liettuan puolustusministeri Robertas Kaunas sanoi tiedustelun seuraavan Venäjän suunnittelua mahdollisia provokaatioita varten Baltian alueella (LRT). Liettuan sotilastiedustelu nosti esiin tarkemman huolen: Venäjä voisi iskeä Baltian kohteisiin ukrainalaisvalmisteisilla drooneilla ja hämärtää lähtöpisteen. Silloin Natolla olisi vähemmän selkeää näyttöä yhteisiä toimia varten (15min). Liettua on jo sijoittanut sotilaita ja aluksia Klaipėdan LNG-terminaalille, LitPol Link -sähköyhteyden kytkinkentälle ja Kruonisin pumppuvoimalalle (Delfi).

Bulgaria kertoo päinvastaisesta tapauksesta. Drooni räjähti 8. elokuuta Kardamin lähellä, lähellä Trans-Balkan-kaasuputken kompressoriasemaa. Bulgarian puolustusministeriön mukaan esine oli todennäköisesti Maya-harhautusdrooni, jota Ukrainan joukot käyttävät laajasti. Ministeriön mukaan näyttöä tahallisesta toiminnasta Bulgariaa vastaan ei ollut (Mediapool). Bulgaria kutsui puhutteluun Ukrainan, ei Venäjän, suurlähettilään. GPS-moduuli ei mahdollistanut reitin selvittämistä (Euronews Bulgaria). Tapaus yksin riittää horjuttamaan väitettä, että jokainen Naton lähialueen ilmatilaan päätyvä kohde olisi Venäjän tietoinen testi.

Saksa paljastaa kolmannen heikkouden. Vaikka uhka sivuaa sotilaallista turvallisuutta, rauhanajan droonipuolustus alkaa usein poliisista. Berliini kasvattaa liittovaltion poliisin droonintorjuntayksikön 300 asiantuntijaan kahdeksassa toimipisteessä, mutta Bundeswehrin kotimaan roolia rajoittaa edelleen perustuslaki (Bundesregierung, Tagesschau).

Tuomion hinta ilman mekanismia

Tapausten yhteinen kaava on tarkka. Romania ampui drooneja alas kansallisella toimivallalla. Puola aktivoi ilmapuolustuksensa kansallisessa komentoketjussa. Liettua suojaa infrastruktuuriaan sotilailla ja aluksilla. Jokainen toimi oman oikeusperustansa nojalla.

Naton tuomio tunnusti ongelman koko liittokunnan ongelmaksi, mutta ei luonut julkisesti yhteistä tapaa ratkaista sitä. Nato sanoi jatkavansa integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksensa vahvistamista. Järjestelmä tarkoittaa liittolaisten sensoreiden, ilma-alusten ja torjuntakyvyn kytkemistä yhteen. Sanamuoto kuvaa olemassa olevaa työtä, ei uutta päätöstä.

Toistuvat tuomiot ilman näkyviä liittokuntatason toimia voivat opettaa Moskovalle, että Naton käytännön kynnys on korkeampi kuin sen poliittinen kieli antaa ymmärtää. Tästä ei seuraa, että Venäjä olisi tietoisesti testannut Natoa jokaisessa tapauksessa. Bulgarian näyttö puhuu sitä vastaan.

Johtopäätös on kapeampi ja siksi vahvempi. Ilmatilaloukkaukset, olivatpa ne piittaamattomuutta tai tunnustelua, muodostavat mallin, jossa etulinjan maat kantavat operatiivisen riskin ja liittokunta vastaa solidaarisuuden kielellä. Nato on nostanut poliittisen hälytyksen, mutta ei ole vielä näyttänyt yhteisiä sääntöjä, jotka tekisivät itäisen sivustan ilmapuolustuksesta ennakoitavaa: milloin lentäjä saa käyttää voimaa, miten sensorit toimivat rajojen yli ja kenen valtuus ratkaisee, kun kohde siirtyy ilmatilasta toiseen.