Drooni-isku keskeytti liikenteen Puolan rajalla

Venäjän drooni iski Ukrainaan 28. syyskuuta, mutta Puola keskeytti liikenteen omalla puolellaan rajaa. Puolalaisviranomaiset pysäyttivät hieman yli puoleksi tunniksi tarkastukset kahdella Ukrainaan johtavalla maantierajanylityspaikalla (Radio Lublin). Puolan viranomaisten mukaan drooni ei tullut maan ilmatilaan. Isku jäi Ukrainaan, mutta aiheutti EU-maassa viivästyksiä ja levottomuutta.

Isku rajan toisella puolella

Puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz sanoi droonin olleen venäläinen suihkumoottorinen malli. Se osui Ukrainan maaperään noin kahden kilometrin päässä Dorohuskin rajanylityspaikasta. Ministerin mukaan Puolan ilmatilaa ei loukattu (Ukrainska Pravda).

Ukrainalaisviranomaisten arviot vahingoista erosivat toisistaan. Volynin alueen vt. kuvernööri Roman Romaniuk kertoi paineaallon vaurioittaneen tiloja Yahodynin terminaalin sisäänkäynnillä. Terminaali sijaitsee Dorohuskia vastapäätä. Kukaan ei hänen mukaansa loukkaantunut (Ukrainska Pravda). Rajavartioston tiedottaja Andriy Demtšenko antoi alustavamman ja rajatumman arvion: hänen mukaansa itse rajanylityspaikka ei vaurioitunut (UNN).

Volynin tullin mukaan vakavilta tuhoilta vältyttiin ja ajoneuvojen tulliselvitys jatkui pian (NTA). Useat tiedotusvälineet toistivat kuvernöörin lausunnon. Mikään niistä ei tarkistanut vahinkoja itsenäisesti.

Puolan toimet ja niiden raportoijat

Puolassa toimivat useat viranomaiset, joista kukin kertoi omista toimistaan. Puolan asevoimien operatiivinen johto ilmoitti sotilaskoneiden olevan ilmassa ja maassa toimivan ilmatorjunnan valmiudessa (Polsat News). Koneet olivat varalla. Tiedotusvälineiden mukaan droonia ei torjuttu eikä Puolan ilmatilassa havaittu droonia.

Siviilit tunsivat varotoimet suoremmin. Puolan valtion turvallisuuskeskus, maan väestönsuojelun hälytyspalvelu, lähetti Lublinin alueelle kiireellisen puhelinviestin ja kehotti ihmisiä hakeutumaan turvaan. Myöhemmin ilmoitettiin vaaran olevan ohi (Radio Lublin).

Lublinin ja Rzeszówin lentoasemat keskeyttivät toimintansa, jotta sotilaskoneille jäisi tilaa, ja avasivat sen jälkeen uudelleen (Censor.net). Uutisissa ei kerrota, kuka keskeytyksen määräsi.

Rajavartioston tiedottaja, majuri Dariusz Sienicki, kertoi rajavartijoiden evakuoineen Dorohuskin ja Zosinin rajanylityspaikat. Tarkastukset käynnistyivät uudelleen noin kello 17.20 Puolan aikaa. Sienickin mukaan Puolan alueella ei sattunut välikohtauksia (WP).

Miksi asia jäi Puolan asiaksi

Naton perustamissopimus tarjoaa tällaisiin tilanteisiin kaksi keinoa. Artikla 4 antaa jäsenmaalle mahdollisuuden pyytää liittolaisilta neuvotteluja, jos se katsoo alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa olevan uhattuna. Artikla 5 on yhteisen puolustuksen lauseke, joka koskee jäsenmaahan kohdistuvaa aseellista hyökkäystä (NATO).

Puolan ilmatilan loukkaus ei ole artiklan 4 soveltamisen edellytys. Neuvottelut eivät myöskään käynnisty automaattisesti, vaan hallituksen on pyydettävä niitä. Syyskuun 28. päivän uutisoinnissa ei kerrota Puolan esittäneen tällaista pyyntöä. Artikla 5 ei sovellu, koska isku osui Ukrainaan, joka ei ole Naton jäsen.

Romanian tuore tapaus oli erilainen. Syyskuun 24. päivänä drooni lensi Romanian ilmatilassa noin neljä minuuttia ja putosi Solcan lähellä (AGERPRES, To Brief). Kyse oli Naton alueelle tunkeutuneesta droonista. Dorohuskissa taas varauduttiin iskuun, joka ei ylittänyt rajaa.

Yahodynin isku aiheutti Puolalle todellisia mutta lyhytaikaisia käytännön kustannuksia, vaikka drooni ei tullut sen ilmatilaan. Kahden rajanylityspaikan kuljettajat, lentoasemien matkustajat ja turvaan hakeutumaan kehotetut Lublinin alueen asukkaat joutuivat kantamaan seuraukset. Liikenne palasi ennalleen saman iltapäivän aikana. Kun kohde sijaitsee kahden kilometrin päässä rajasta, EU:n etulinjassa oleva jäsenmaa maksaa varautumisen kustannukset itse, ellei se pyydä liittolaisiltaan lisäapua.