Romania luopuu 770 miljoonan EU-tuesta

Romanian hallitus on luopunut yrityksestä viedä julkisen sektorin palkkauudistus läpi ennen EU:n 31. elokuuta asettamaa määräaikaa. Presidentti Nicușor Dan sanoi 26. elokuuta, etteivät hallituspuolueet päässeet sopuun ja että ne hyväksyivät yhdessä noin 770 miljoonan euron menetyksen elpymisvaroista (Digi24, Spotmedia).

Bryssel ei ole silti vielä tehnyt muodollista leikkauspäätöstä. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineessä, eli koronapandemian jälkeen perustetussa rahastossa, maat saavat rahaa vasta sovittujen uudistusten ja investointien valmistuttua. Menettely etenee järjestyksessä: Romania jättää maksupyynnön, Euroopan komissio arvioi, onko uudistus toteutettu, ja vasta sen jälkeen komissio voi vähentää epäonnistuneeseen välitavoitteeseen sidotun summan (EUR-Lex). Komission tiedottaja sanoi elokuun lopulla, että Romanian lait arvioidaan maksupyynnön yhteydessä eikä keskeneräisten lakiluonnosten perusteella (European Commission audiovisual, Euronews).

Menetys on siis poliittisesti hyväksytty mutta juridisesti yhä kesken, kuten kerroimme neuvottelujen kariuduttua (To Brief). Käytännössä lopputulosta on silti vaikea enää muuttaa.

Määräaika sulkee korjausreitin

Romania on saanut rahaa takaisin aiemminkin. Kolmannessa maksupyynnössä se onnistui korjausten jälkeen palauttamaan 350,7 miljoonaa euroa, mutta menetti pysyvästi 458,7 miljoonaa euroa niistä välitavoitteista, joita ei saatu kuntoon (Agerpres, Radio Romania International). Silloin kalenteri antoi vielä liikkumavaraa.

Nyt ei anna. Uudistusten piti olla valmiina 31. elokuuta. Viimeiset maksupyynnöt jätetään syyskuussa. EU:n on saatettava kaikki maksut päätökseen joulukuuhun mennessä (Commission closure guidelines, European Parliament EPRS). Laki, jota ei ole hyväksytty määräaikaan mennessä, ei ehdi enää arvioitavaksi. Kolmannen maksupyynnön osittain pelastanut korjausikkuna on käytännössä sulkeutunut.

Todellinen ongelma välitavoitteen takana

Palkkauudistus ei ollut tekninen rasti EU-lomakkeessa. Romanian julkisen sektorin palkat muodostuvat peruspalkoista, alakohtaisista lisistä eli sporuri-korvauksista sekä virastokohtaisista poikkeuksista. Lopputulos on järjestelmä, jossa samankaltaisista tehtävistä voidaan maksaa hyvin eri tavalla (Economedia, Factual.ro). Kun lisille ei ole tiukkaa kattoa, ministeriöt voivat käytännössä nostaa palkkoja virallisen palkkataulukon ulkopuolella. Kokonaiskustannuksia on silloin vaikea ennakoida.

Uudistuksen tarkoitus oli luoda yksi kansallinen palkka-asteikko ja asettaa lisille katto, jonka on kerrottu olevan noin 20 prosenttia peruspalkasta. Brysselille kyse oli julkisen palkkasumman hallinnasta: yhtenäinen järjestelmä tekisi palkkamenojen suhteesta BKT:hen helpommin ohjattavan. Romania oli sitoutunut leikkaamaan suhdetta vähintään 1,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2031 mennessä, kertovat Romania Insider ja Nexa News.

Neuvottelut kaatuivat siihen, kuka kantaa sopeutuksen. Peräkkäiset lakiluonnokset nostivat kustannusarviota alkuperäisestä 8 miljardista leusta kohti 12 miljardia leuta. Komissio vaati Bukarestia osoittamaan pysyvät säästöt kaikelle sovitun menokehyksen ylittävälle rahoitukselle (Digi24). Ammattiliitot torjuivat alemman viitearvon. Presidentti Danin mukaan laki oli teknisesti lähes valmis, mutta jäljellä ollut kiista oli poliittinen: miten palkkavara jaetaan eri ammattiryhmien kesken (Gandul).

Menetys on hallittava, ajoitus huono

Romanian finanssipoliittisen neuvoston johtaja Daniel Dăianu sanoi, että 770 miljoonan euron menetys oli otettu huomioon budjettisuunnittelussa. Pelkkä rahojen puuttuminen ei hänen mukaansa kaada vuoden 2026 budjettia. Suurempi ongelma on, että palkkalaki pitäisi saada voimaan vuoden 2027 näkymää varten. Sen tarkoitus on tehdä palkkakustannuksista ennakoitavia, ei vain täyttää yhtä EU-ehtoa (Stiripesurse).

Menetys kirpaisee, koska Romanian julkinen talous on valmiiksi kireällä. Julkinen velka nousi vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen lopussa 60,1 prosenttiin BKT:stä, mikä laukaisi kotimaiset finanssisäännöt. Ne jäädyttävät henkilöstömenojen ja sosiaalimenojen korotukset (Agerpres). Fitch pitää Romanian luokituksen tasolla BBB- negatiivisin näkymin. Se on yhden pykälän roskalainarajan yläpuolella. Perusteluina ovat suuret alijäämät ja heikko näkyvyys julkisen talouden kehitykseen (Fitch Ratings, Romania Insider).

Romanian investointibudjetti nojaa vahvasti EU-rahaan. Friendship Bridgen valtiovarainministeriön tietoihin perustuvan arvion mukaan yli 70 prosenttia julkisista investoinneista vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla rahoitettiin EU-avustuksilla ja PNRR-elpymissuunnitelman lainakomponentilla (Friendship Bridge). Kun avustuksia menetetään, kotimaisen velan tarve kasvaa. Kun finanssipolitiikan uskottavuus heikkenee, sijoittajat vaativat korkeampaa korkoa. Molemmat vaikutukset vievät samaan suuntaan.

Romanian ongelmaa on vaikeampi paikata kuin monia muita elpymisrahaston loppuvaiheen kiireitä. Bulgaria keskeytti parlamentin istuntotauon hyväksyäkseen virkamieshallinnon muutoksia ennen samaa määräaikaa (24 Chasa). Italia on selvinnyt kuuden suunnitelmamuutoksen ja hankesiirtojen avulla (Openpolis). Myöhästynyt moottoritiehanke voidaan siirtää ulos suunnitelmasta. Pysyvä palkkauudistus joko hyväksytään tai ei hyväksytä.

Puolueet välttivät kivuliaan äänestyksen. Julkisen sektorin työntekijät pitävät toistaiseksi lisäjärjestelmänsä. Jos puuttuva avustusraha korvataan, lasku siirtyy veronmaksajille velan kautta. Jos sitä ei korvata, osa investoinneista odottaa.