Romania pudotti kaksi droonia, kauppalaivat jäivät suojaa vaille

Romanian F-16-hävittäjät ampuivat Mustanmeren yllä alas kaksi suihkumoottorista hyökkäysdroonia 17. lokakuuta. Ensimmäinen ammuttiin alas kello 18.01, kaksi minuuttia sen jälkeen, kun se tuli Romanian ilmatilaan (MApN). Romania pystyi toimimaan yksin, koska droonit tulivat sen ilmatilaan. Kauppalaivojen suojaaminen kauempana merellä vaatisi päätöksen, jota Romanian liittolaiset eivät ole tehneet, vaikka aluksiin hyökättiin siellä aiemmin tällä viikolla.

Droonit havaittiin, torjunta tapahtui ilmatilassa

Romanian puolustusministeriön mukaan tutka havaitsi joukon lentäviä kohteita noin 120 kilometriä Ukrainan Käärmesaaresta itään. Ne suuntasivat lounaaseen (puolustusministeriö). Kaksi F-16-hävittäjää oli tavanomaisella ilmavalvontalennolla, rauhan ajan partiotehtävässä, jolla suojataan maan ilmatilaa. Hävittäjät nousivat ilmaan kello 17.43 ja olivat jo lennossa, kun ensimmäinen drooni tuli Romanian ilmatilaan (Kyiv Independent).

Toinen drooni ammuttiin alas kello 18.05, ministeriö kertoi (MApN). Myöhemmässä tiedotteessa molemmat tunnistettiin Geran-sarjan hyökkäysdrooneiksi (MApN), joita Venäjä käyttää Ukrainaa vastaan. Droonin tyyppi ei kerro, kuka sen laukaisi. Romania ei ole kertonut droonien lähtöpaikkaa eikä niiden aiottua kohdetta.

Raja on olennainen, sillä Romania hallitsee rannikkoaan lähinnä olevan merivyöhykkeen eli aluevesiensä yläpuolista ilmatilaa YK:n merioikeusyleissopimuksen nojalla (UNCLOS). Lentäjät ampuivat droonit alas veden yllä, mutta puolustivat Romanian aluetta. Tapahtumat etenivät järjestyksessä: tutka havaitsi droonit, hävittäjät olivat valmiina ja lentäjät avasivat tulen vasta droonien tultua Romanian ilmatilaan.

Kauppalaivat aluevesirajan ulkopuolella

Tällä viikolla hyökätyt kauppalaivat olivat aluevesien ulkopuolella. Ne kulkivat Romanian ja Bulgarian talousvyöhykkeillä, joilla rannikkovaltio hallitsee kalastusta ja merenpohjan luonnonvaroja mutta ei yläpuolista ilmatilaa. Romanian lentäjillä on selvä toimivalta toimia droonia vastaan aluevesien yllä. Kauempana merellä laivojen suojaaminen ei ole samalla tavoin taattua.

Ministeriö ei kertonut, että perjantain droonit olisivat olleet matkalla kohti aluksia, eikä julkisuudessa ole yhdistetty niitä aiempiin iskuihin. Aiempia iskuja ei ole julkisesti liitetty mihinkään tekijään (To Brief). Presidentti Nicușor Dan vahvisti, että kyse oli drooni-iskuista, mutta ei syyttänyt Venäjää. Naton nimettömän sotilaslähteen mukaan Venäjä oli niiden takana (Reuters). Ranskan ulkoministeriö sanoi 15. lokakuuta, ettei Ranska ollut kohdistanut iskuja keneenkään ja odotti tutkintojen valmistumista (Ranskan ulkoministeriö).

Liittolaiset ovat toistaiseksi vastanneet sanoilla ja tiedonvälityksellä. Eurooppa-neuvosto, jossa EU-maiden valtion- ja hallitusten johtajat linjaavat unionin suuntaa, tuomitsi iskut 16. lokakuuta ja vaati turvallisen meriliikenteen palauttamista. Saattueoperaatiosta ei päätetty (Eurooppa-neuvosto). Naton meriliikennekeskus jakaa kauppalaivojen miehistöille varoituksia, mutta ei suojaa aluksia (Nato).

Hallitukset eivät ole toistaiseksi nimenneet syyllistä tai ilmoittaneet saattueista. Julkisuudessa olevista tiedoista ei käy ilmi, että ensimmäinen selittäisi jälkimmäistä. Viranomaiset eivät ole perustelleet kumpaakaan.

Kuka päättää seuraavaksi

Ulkoministeri Oana Țoiun mukaan Romania on pyytänyt Mustanmeren puolustusta käsittelevää erilliskeskustelua Pohjois-Atlantin neuvostoon 20. lokakuuta (Politico). Pohjois-Atlantin neuvostossa Nato-maat tekevät päätöksiä yhdessä. Juuri siellä voidaan päättää toimista, joihin Romania ei yksin pysty. Bukarest voi lähettää hävittäjiä omien aluevesiensä ylle. Kauempana merellä kulkevien alusten suojaaminen sota-aluksilla tai lentokoneilla edellyttäisi liittolaisilta joukkojen lähettämistä ja riskin hyväksymistä.

Perjantain tapahtumista tiedetään, että Romania ampui alas kaksi droonia niiden tultua maan ilmatilaan ja että tutka havaitsi ne jo aiemmin. Kauempana merellä kulkevien alusten miehistöillä on EU-johtajien tuomio ja Naton tiedotuskanava. Yksikään hallitus ei ole vielä sitoutunut suojaamaan aluksia. Ministerit päättävät 20. lokakuuta, muuttuuko tilanne.