Romanian EU-rahoitus kohtaa kaksi estettä

Romania jätti perjantaina viidennen maksupyyntönsä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä. Hakemus koskee 2,84 miljardia euroa ja 75:tä välitavoitetta tai tavoitetta (Digi24, Agerpres). Maksupyyntö ei kuitenkaan ole maksupäätös. Ministeri Dragoș Pîslarun oman erittelyn mukaan Romania saisi käteisenä noin 2,08 miljardia euroa, kun summasta vähennetään ennakkoon maksettu rahoitus: 1,65 miljardia euroa avustuksina ja 433 miljoonaa euroa lainoina (Mediafax, Stirile ProTV). Sekin raha tulee vain, jos Euroopan komissio katsoo Romanian toteuttaneen lupaamansa uudistukset.

RRF eli EU:n pandemian jälkeinen elpymis- ja palautumistukiväline perustuu satojen miljardien eurojen yhteiseen velanottoon. Sen peruslogiikka on yksinkertainen: jäsenmaa saa rahaa vasta, kun työ on osoitettu tehdyksi, ei silloin kun se pyytää maksua (EUR-Lex). Romania on nyt pyytänyt maksua. Seuraavaksi ratkaisee näyttö.

Kaksi kuukautta 75 kohdan tarkistamiseen

Komissiolla on noin kaksi kuukautta aikaa arvioida Romanian toimittama aineisto. Sen jälkeen EU-jäsenmaiden korkeat valtiovarainvirkamiehet saavat neljä viikkoa lausua kantansa ennen kuin rahaa voidaan maksaa (EUR-Lex, IEU Monitoring). Romanian hallitus haluaa rahat vuoden 2026 aikana. Aikataulu on tiukka. Komission ohjeiden mukaan kaikkien välitavoitteiden pitää täyttyä 31. elokuuta 2026 mennessä, viimeiset maksupyynnöt on jätettävä syyskuun loppuun mennessä ja maksut on hoidettava joulukuussa (Commission closing guidance).

Jos komissio löytää puutteita, se voi pidättää osan maksusta. Espanjan tuore kuudes maksupyyntö näyttää menettelyn. Madrid sai 6,234 miljardia euroa, mutta vasta kun komissio oli vahvistanut 73 välitavoitetta ja jättänyt kolme tavoitetta odottamaan lisänäyttöä (RTVE, La Moncloa). Bryssel ei yleensä hylkää maksupyyntöä kokonaan. Se neuvottelee, jäädyttää osia ja vapauttaa rahat, kun näyttö riittää.

Hiilivoima ja julkisen sektorin palkat

Romanian hakemuksessa kaksi kokonaisuutta näyttää erityisen alttiilta. Ensimmäinen koskee hiiltä ja päästövähennyksiä. Komissio varoitti 6. elokuuta arvioivansa muutoksia, jotka Romanian parlamentti teki maan päästövähennyslakiin. Muutokset voivat heikentää tavoitetta sulkea 710 megawattia hiilivoimakapasiteettia, vaikka Bryssel oli jo aiemmin katsonut välitavoitteen täyttyneeksi (Agerpres).

Toinen koskee julkisen sektorin palkkalakia. Hallituspuolueet eivät ole päässeet sopuun palkkakatosta, ja laki pitäisi hyväksyä 31. elokuuta mennessä. Umpikuja vaarantaa noin 771 miljoonan euron avustukset (Romania Insider, Antena 3). Kuten kerroimme kolme viikkoa sitten, palkkalaki oli jo valmiiksi Romanian elpymissuunnitelman poliittisesti herkin uudistus.

Kuka maksaa, jos Bryssel pidättää rahat

Jos maksupyyntö hyväksytään kokonaan, Romania saa EU-rahaa, jota sen ei tarvitse maksaa takaisin. Jos Bryssel jäädyttää osan maksusta, Romanian on paikattava aukko velalla, lykättävä hankkeita tai leikattava menoja. ZF:n mukaan Romanian valtionlainojen korot ovat jo yli 6,7 prosentissa, joten ilmaisen EU-avustuksen korvaaminen markkinavelalla on kallista.

Täysi hyväksyntä nostaisi Romanian saamien avustusten osuuden noin 78 prosenttiin maan 13,57 miljardin euron RRF-avustuskiintiöstä. Nyt osuus on 66 prosenttia (ZF, Mediafax). Mahdollisen jäädytyksen häviäjiä ovat veronmaksajat, jotka maksavat kalliimpaa lainaa, sekä ne yhteisöt, jotka odottavat avustuksilla rahoitettavia sairaaloita ja teitä.

Koko EU:n kannalta kyse on myös RRF:n uskottavuudesta. Rahasto rahoitettiin velalla, joka otettiin kaikkien jäsenmaiden nimissä (Council). Siksi sillä on merkitystä jokaiselle velkaa takaavalle maalle, kestääkö maksu vasta toimituksen jälkeen -malli myös määräaikojen puristuksessa. Romania ei ole vielä avannut 2,84 miljardin euron maksua. Se on toimittanut Brysseliin asiakirjat, joiden arvon komission arvio todennäköisesti lokakuussa määrittää.