Romanian F-16:t ampuivat kaksi droonia

Romania on siirtynyt Venäjän Ukrainan-sodan sivuvaikutusten seuraamisesta niiden torjumiseen omassa ilmatilassaan. Romanian F-16-hävittäjä pudotti 25. heinäkuuta luvattoman droonin Tonavan suistossa sijaitsevan Sfântu Gheorghen kylän lähellä. Se oli toinen pudotus alle vuorokaudessa (Le Figaro, Euronews Polska).

Edellisenä päivänä toinen F-16 oli tuhonnut droonin Buzăun lähellä. Kyse oli Romanian ensimmäisestä aseellisesta ilmatilaloukkauksen torjunnasta (To Brief). Romania oli vuosia nähnyt, kuinka Venäjän sodankäyntiin liittyviä drooneja ja niiden osia ajautui rajan yli. Nyt Bukarest päätti ampua ne alas.

Miten laista tuli toimiva komentoketju

Muutos ei syntynyt hetkessä. Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua vuonna 2022 Romanian alueelle on pudonnut kymmeniä drooneja ja droonien osia. Vielä toukokuussa Romanian F-16:t nousivat ilmaan ja niillä oli lupa käyttää aseita, mutta pudotusta ei tehty. Rauhanajan voimankäyttösäännöt, maantiede ja siviiliriskit sulkivat toimintaikkunan muutamassa minuutissa.

Romania muutti tilanteen vuoden 2025 lainsäädännöllä, joka sallii kansallista ilmatilaa loukkaavien droonien alasampumisen (La Presse, web.de). Kun droonit tulivat jälleen Romanian ilmatilaan Venäjän iskiessä Ukrainan Tonavan-satamiin, laki muuttui käytännöksi. Tutkat havaitsivat maalit, hävittäjät nousivat ilmaan, Tulcean alueen asukkaille lähetettiin RO-Alert-varoitukset ja lentäjät iskivät asumattoman alueen yllä.

Romania ei siis vain säätänyt uutta lakia. Se rakensi aikataulun, jossa havainto, siviilivaroitus ja aseenkäyttölupa mahtuvat samaan operatiiviseen ikkunaan.

Yksi institutionaalinen rajanveto on olennainen. Romanian F-16:t ja Italian Eurofighterit toimivat Naton rauhanajan ilmapoliisikomennossa, jolla liittokunta koordinoi partiointia ja ilmatilannekuvaa. Naton koordinaatio ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita päätöstä ampua ohjus Romanian alueella. Aseenkäyttöpäätös pysyi Romanialla (UK Defence Journal, Internazionale/Reuters).

Ainakin yksi drooni tunnistettiin Shahed/Geran-tyyppiseksi. Kyse on iranilaisperäisestä aseesta, jota Venäjä käyttää Ukrainaa vastaan suurina aaltoina (The Hill). Toisen droonin alkuperää selvitettiin yhä.

Kolme liittolaista, kolme tulkintaa

Puola näki Romanian toimissa ennakkotapauksen. Puolassa Romanian uutta lainsäädäntöä on pidetty mallina sille, miten määritellään hetki, jolloin lentäjällä on oikeus ampua, ja millaisilla riskiehdoilla (Rzeczpospolita).

Liettua käytti Romanian tapausta perusteluna omille investoinneilleen. Liettuan on kerrottu suunnittelevan 2 mrd. euron ilmapuolustusmenoja, joista 700 milj. euroa kohdistuisi droonintorjuntaan (15min, Ekspertai.eu).

Slovakia poikkeaa linjasta. Slovakialaismedia on tunnistanut oikeudellisen eron ilmatilaloukkauksen ja aseellisen hyökkäyksen välillä, mutta pääministeri Robert Ficon poliittinen tulkinta painottaa eskalaatioriskiä. Hän käyttää vastaavia tapauksia perusteena torjua niin sanotut halukkaiden koalitiot (Denník N, Štandard).

Siinä missä Puola näkee mallin, Fico näkee provokaation. Sama droonin pudotus tuottaa päinvastaiset johtopäätökset.

Kustannusongelmaa ei ole ratkaistu

Romania osoitti olevansa valmis ampumaan. Vaikeampi kysymys on, voiko se tehdä niin toistuvasti. F-16-lennot ja ilmataisteluohjukset ovat kallis vastaus drooneihin, joiden hinta on murto-osa torjunta-aseesta. Puolalaisessa puolustusanalyysissä todettiin, että kestävä droonintorjunta edellyttää aseita, joiden hinta on lähempänä maalin hintaa: häirintää, lyhyen kantaman torjuntajärjestelmiä ja suunnattua energiaa (Onet).

Ranskalaisarvioissa päädyttiin samaan johtopäätökseen. Euroopan puute ei ole hävittäjälentäjien halukkuus käyttää aseita, vaan kerroksellinen ja kustannustehokas droonintorjunta (Opex360).

Yksi kysymys jäi avoimeksi. Avoimista lähteistä käy ilmi, että romanialaisella F-16:lla oli lupa toimia. Sen sijaan ei ole selvää, tuliko lopullinen ampumispäätös kansallisesta ilmaoperaatiokeskuksesta, sotilaskomentajalta vai poliittiselta tasolta. Hallitus ei ole selittänyt, missä päätösvalta sijaitsee reaaliaikaisessa tilanteessa.

Romania on vastannut omaan oikeudelliseen kysymykseensä: kyllä, se ampuu. Natolle jää kapasiteettikysymys. Itäisen sivustan puolustus tarvitsee järjestelmiä, jotka tekevät F-16-torjunnoista poikkeuksen, eivät perustyökalua. Kansalliset hallitukset päättävät edelleen aseenkäytöstä omalla alueellaan, mutta liittokunta ratkaisee, onko niillä käytettävissä torjuntaa, johon on varaa.