Venäjän dieselvienti törmää Yhdysvaltain tuontikieltoon

Yhdysvaltain diesel-futuurit laskivat lähes 5 prosenttia noin 4,64 dollariin gallonalta muutamassa tunnissa sen jälkeen, kun Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta Venäjän toimittavan polttoainetta maailmanmarkkinoille (Reuters). Hintaliike viittaa siihen, että markkinat odottavat polttoainetta saataville myöhemmin. Kaksi päivää myöhemmin Washington avasi venäläisdieselille oikeudellisen myynti- ja tuontireitin. Julkisuudessa ei ole tietoa uudesta toimituksesta, Yhdysvaltain tuontikiellon oikeudellinen asema on epäselvä ja Euroopan oma kielto on yhä voimassa.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme lupaa (To Brief). Tässä tarkastelemme, mitä sen jälkeen on tapahtunut ja mitä ei.

Kolme eri lupausta

Trump luetteli julkaisussaan heti toimitettavaksi yli 300 000 tonnia, marraskuulle 500 000 tonnia, sen jälkeen miljoona tonnia ja vielä kolme miljoonaa tonnia. Viimeisen määrän toteutuminen riippuisi venäläisten jalostamojen tilanteesta (Truth Social).

Venäjän sitoumus oli pienempi ja muotoilultaan väljempi. Venäjän hallituksen 10. lokakuuta julkaiseman tiedotteen mukaan maa höllensi dieselvientikieltoa ensimmäisessä vaiheessa, joka kattaa enintään 500 000 tonnia, ja öljy-yhtiöt ryhtyisivät järjestämään vientisopimuksia (Venäjän hallitus). Tiedotteessa ei mainittu viejää, ostajaa, alusta eikä lastauspäivää. Siinä ei myöskään sanottu, että polttoaine olisi menossa Yhdysvaltoihin. Julkisuudessa ei ole tietoa sopimukseen liittyvästä uudesta toimituksesta.

Keskeinen epävarmuus on, onko Venäjällä polttoainetta toimitettavaksi. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on dokumentoinut, että Ukrainan iskut ovat vaurioittaneet Venäjän jalostamoja pahoin (IEA). Venäjän diesel- ja kaasuöljyvienti putosi syyskuussa noin 144 000 barreliin päivässä, alimmilleen kymmeneen vuoteen (Rigzone). AP:lle puhuneiden analyytikoiden mukaan Yhdysvaltoihin vietävä polttoaine saatettaisiin ottaa Venäjän nykyisiltä asiakkailta. Silloin maailmanmarkkinoiden tarjonta ei kasvaisi (AP).

Lupa törmää lakiin

Yhdysvaltain päätös koskee polttoaineen laillista myyntiä ja tuontia, ei sen fyysistä saatavuutta. Päätöksessä on kaksi vastakkaisiin suuntiin vetävää osaa. Valtiovarainministeriön pakoteviraston OFACin yleislupa 135 sallii venäläisen dieselin myynnin, toimituksen ja tuonnin 7. huhtikuuta 2027 asti ilman erillistä hakemusta (OFAC). Lupa ei aseta määrärajaa.

Kongressi sääti vuonna 2022 lain, joka kieltää venäläisen öljyn tuonnin Yhdysvaltoihin ja asettaa kiellon purkamiselle tiukat ehdot (Yhdysvaltain kongressi). Yleislupa ei mainitse lakia.

Maahantuojalla on nyt yhden hallinnonalan lupa ja toisen asettama kielto. Valtiovarainministeriö ei ole selittänyt, voiko venäläinen dieselkuorma todella päästä Yhdysvaltain tullista. Sopimusta harkitseva ostaja ei siis tiedä, saako polttoaineen tuoda maahan laillisesti.

Mitä Euroopassa muuttuu

EU:n lainsäädäntö ei ole muuttunut. Venäjää koskevan pakoteasetuksen 3 m artikla kieltää yhä venäläisten öljytuotteiden, myös dieselin, tuonnin (EUR-Lex). Yhdysvaltain lupa ei muuta EU:n sääntöjä, joten eurooppalaisiin ostajiin pätevät samat rajoitukset kuin viime viikolla.

Euroopan vastustus liittyy Venäjän tuloihin. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas katsoi 10. lokakuuta, että dieselpakotteiden höllentäminen kasvattaa Moskovan sotaan käytettävissä olevia tuloja (Kallas). EU:n öljytuotteiden tuontikielto pyrkii sulkemaan Venäjän suurilta polttoainemarkkinoilta ja supistamaan sen sotabudjetin tuloja. Yhdysvaltain markkinoiden avautuminen heikentäisi painetta.

Toistaiseksi Yhdysvaltain markkinat ovat avautuneet lähinnä paperilla. Venäjä saa lisää tuloja vain, jos sillä on ylimääräistä dieseliä myytäväksi ja ostajat voivat tuoda sen laillisesti Yhdysvaltoihin. Jos polttoaine vain ohjataan nykyisiltä asiakkailta, kuten AP:n haastattelemat analyytikot arvioivat, vaikutusta Venäjän tuloihin on vaikeampi ennustaa. Päätelmä perustuu tarjontatilanteeseen, eikä kyse ole mitatusta tuloksesta.

Eurooppalaisten autoilijoiden ei kannata odottaa suurta helpotusta. Dieseliä myydään maailmanmarkkinoilla, joten New Yorkin hinnan lasku voi painaa myös eurooppalaisten maahantuojien muualta ostamista lasteista maksamaa hintaa. Saksan polttoainealan etujärjestö arvioi silti, että vaikutus Saksan huoltoasemahintoihin jää vähäiseksi (Tagesschau).

Valtiovarainministeriön on nyt selvitettävä kongressille ja maahantuojille, miten yleislupa 135 sopii yhteen lakisääteisen tuontikiellon kanssa. Ennen vastausta sopimus tarkoittaa tätä: Moskova on sallinut polttoaineen viennin, vaikka ei ole osoittanut pystyvänsä toimittamaan sitä, ja Yhdysvaltain markkinoiden laillinen asema on epäselvä.