17 EU-maata puolustaa maatalous- ja aluetukia

Seitsemäntoista EU-hallitusta vaati 2. lokakuuta kirjeessään, että koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus säilytetään EU:n vuosien 2028–2034 budjetissa (POLITICO, EU Today). Kuusi vauraampaa maata haluaa budjetin pienenevän. Molemmat vaatimukset voivat toteutua vain, jos muista menoista leikataan tai rahoitusta lisätään. Kumpikaan ryhmä ei ole kertonut, kumpaa se kannattaa.

Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) tukee viljelijöiden tuloja. Koheesiopolitiikalla rahoitetaan investointeja, joiden tavoitteena on kaventaa alueiden välisiä tuloeroja. Kirjeen allekirjoittajamaat ulottuvat Espanjasta, Italiasta ja Kreikasta Puolaan, Romaniaan ja Baltian maihin (EU Today).

Kirje toimitettiin Irlannin pääministerille Micheál Martinille. Hänen hallituksensa johtaa neuvotteluja ja valmistelee uudelleen tekstiä, jonka EU-johtajat saavat käsiteltäväkseen 15.–16. lokakuuta pidettävässä huippukokouksessa (POLITICO).

Kirjeessä ei nimetä summaa, joka pitäisi turvata. ANSAn mukaan siinä väitetään, että komission budjettiesitys leikkaa jo nyt maatalous- ja aluekehitysrahoitusta inflaatio huomioituna, vaikka kokonaisbudjetti kasvaa. Kirjeessä halutaan, että puolustus ja kilpailukyky rahoitetaan lisävaroilla uusien leikkausten sijaan.

Pienemmän budjetin perustelut

Saksa, Alankomaat, Itävalta, Tanska, Suomi ja Ruotsi esittivät yhteisen kantansa 27. elokuuta (Saksan hallitus). Syyskuun loppuun mennessä ne vaativat budjetin pienentämistä ”useilla sadoilla miljardeilla euroilla” (Euronews). Ne ovat myös vaatineet Martinilta pienempää budjettiesitystä (To Brief).

Komissio ehdottaa budjetiksi 1 763,1 miljardia euroa vuoden 2025 kiintein hinnoin eli inflaation vaikutus poistettuna. Summaan sisältyy 149,3 miljardia euroa pandemian aikaisen elpymisvelan takaisinmaksuun (Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu). Velan lyhentämiseen käytettyä rahaa ei voi käyttää maatalouteen, alueisiin tai puolustukseen.

Kuuden maan elokuinen kannanotto vaatii pienempää kokonaisbudjettia, mutta siinä ei luetella leikattavia ohjelmia (Saksan hallitus). Ryhmällä ei ole yhteistä kantaa siihen, mistä pitäisi leikata. Pääministeri Petteri Orpo allekirjoitti kannanoton, mutta sanoi, ettei Suomi tavoittele maataloustukien leikkaamista (Yle).

Mikä rahoitus on turvattu ja mistä kilpaillaan

Istituto Affari Internazionalin arvion mukaan maatalous- ja koheesiorahoitus jäävät yhteensä noin 14 prosenttia nykyistä pienemmiksi inflaatio huomioituna (IAI). Komissio yhdistäisi molemmat kunkin maan kansalliseen suunnitelmaan (Euroopan parlamentin säädösseuranta).

Suunnitelmissa olisi kaksi taattua rahoituserää. Vähemmän kehittyneet alueet saisivat 218 miljardia euroa (Bruegel). Maataloustuottajien tulotukeen varattaisiin lisäksi 295,7 miljardia euroa (Euroopan parlamentin YMP-seuranta).

Kaikesta muusta kilpailtaisiin 235 miljardin euron joustavassa rahoituspotissa, josta pitäisi kattaa myös muuttoliikkeen hallinta ja rajavalvonta (Bruegel). Paine kohdistuisi vauraampiin alueisiin, joille ei ole varattu omaa rahoitusosuutta, sekä tulotuetun osuuden ulkopuolisiin maaseudun kehittämisohjelmiin. Myös suuret maatilat ovat vaarassa menettää tukia: yli 20 000 euron maksuja pienennettäisiin, eikä yksikään viljelijä voisi saada yli 100 000 euroa vuodessa (Euroopan parlamentin YMP-seuranta).

Kuka voi estää sopimuksen ja kuka maksaisi

EU:n perussopimusten 312 artiklan mukaan jäsenmaiden hallitusten on hyväksyttävä budjetti yksimielisesti, ja Euroopan parlamentin on annettava sille hyväksyntänsä (EUR-Lex). Kumpikin ryhmä voi estää sopimuksen, mutta kumpikaan ei voi yksin sanella sitä. Ministereitä pyydettiin 22. syyskuuta nimeämään tärkeimpinä pitämänsä ohjelmat (Irlannin puheenjohtajakausi).

Jos sopua ei synny ajoissa, nykyisen rahoituskehyksen viimeisen vuoden menokatot jäävät voimaan (EUR-Lex). Uuden puolustus- tai kilpailukykyrahoituksen olisi mahduttava vanhoihin rajoihin.

Seitsemäntoista maan kirjeessä ehdotetaan kolmea tapaa kasvattaa budjettia: pandemian aikaisen velan takaisinmaksua hidastettaisiin, vauraampien maiden maksuosuuksia pienentävät alennukset poistettaisiin ja EU:lle luotaisiin uusia tulonlähteitä, joiden rasitus ei kohdistuisi suhteettomasti pienituloisiin (ANSA). Kukin vaihtoehto siirtäisi laskun eri maksajalle. Hitaampi takaisinmaksu siirtäisi kustannuksia tuleviin EU-budjetteihin. Alennusten poistaminen kasvattaisi niitä saavien vauraampien maiden maksuja.

Uudet tulot olisi kerättävä yrityksiltä tai kuluttajilta. Komission mukaan sen ehdottamat uudet tulonlähteet voisivat tuottaa 58,5 miljardia euroa vuodessa, mutta jokainen niistä vaatii erillisen hyväksynnän (Euroopan komissio).

Muitakin vaihtoehtoja on. Hallitukset voisivat kasvattaa kansallisia maksuosuuksia, leikata muita ohjelmia tai ottaa rajallisesti lainaa. Maatalous- ja aluekehitysrahoituksen turvaaminen pienemmässä budjetissa edellyttää leikkauksia muihin menoihin tai muutosta siihen, kuka maksaa ja milloin. Kumpikaan ryhmä ei ole avannut tätä vaihtokauppaa, eikä 17 maan ryhmä ole vielä kertonut, kuinka suuren rahoituksen se haluaa turvata. Martinin tarkistettu budjettiesitys joutuu ensimmäisenä asettamaan vaatimuksille numerot.