Kuusi hallitusta vaatii lisää EU-budjettileikkauksia

EU-maiden neuvotteluja johtava Irlanti on ehdottanut vuosien 2028–2034 EU-budjetiksi 1 826 mrd. euroa. Summa alittaa Euroopan komission esityksen, joka oli 1 985 mrd. euroa (ORF, EU:n neuvosto). Kyse on neuvotteluesityksestä, ei hyväksytystä budjetista. Saksa ja viisi muuta maata pitävät sitä edelleen liian suurena, mutta ne ovat eri mieltä siitä, mistä ohjelmista pitäisi leikata.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi 10. lokakuuta, ettei näin suuri budjetti tarjoa pohjaa sopimukselle (Saksan hallitus). Irlannin luvut osoittavat, miksi lisäsäästöjen vaatiminen on helpompaa kuin niiden löytäminen.

Summien välinen ero johtuu osittain seitsemän vuoden aikana kertyvästä ennakoidusta inflaatiosta. Kun luvut esitetään vuoden 2025 hinnoin eli ostovoima pidetään ennallaan, Irlannin ehdotus on 141 mrd. euroa eli noin 8 % pienempi kuin komission esitys (EU:n neuvosto, Reuters). Molemmat luvut ovat menokattoja. Ne rajaavat sitä, kuinka paljon EU voi luvata ohjelmille koko kaudeksi. Kyse ei ole kerralla maksettavista summista.

Maatalous ja aluekehitys säästyvät suurimmilta leikkauksilta

Irlanti ei jakanut säästöjä tasaisesti, kuten kerroimme esityksen julkistamisen yhteydessä (To Brief). Maataloustuet ja koheesiorahoitus, jolla kavennetaan varakkaiden ja köyhempien alueiden välisiä eroja, kuuluvat budjetin osaan, joka pienenee vain 3,4 % (EU:n neuvosto). Viljelijöiden tulotuen taattu vähimmäismäärä pysyy hieman yli 261 mrd. eurossa vuoden 2025 hinnoin (CAP Reform).

Budjetin muista osista leikataan enemmän. Tutkimuksen, puolustuksen ja muun kilpailukykyrahoituksen osuus pienenee 12,8 %, ulkopoliittisen rahoituksen 17,4 % (EU:n neuvosto). Tutkimus- ja puolustusrahoituksen kokonaisuudessa suurimmat näkyvät leikkaukset kohdistuvat kahteen ohjelmaan. EU:n tutkimusohjelman Horizon Europen rahoitus pienenee noin 154,9 mrd. eurosta 140,0 mrd. euroon. Puolustusteollisuuden, turvallisuuden ja avaruuden rahoituslinja supistuu noin 115,7 mrd. eurosta 100,7 mrd. euroon (EU:n neuvosto).

Yliopistoilta tai asevalmistajilta ei lähde nyt rahaa, sillä kyse on tulevien menojen alemmista enimmäismääristä. Vaikutukset näkyvät myöhemmin: yliopistot, laboratoriot ja puolustusteollisuuden toimittajat kilpailisivat pienemmästä rahoituspotista, joten harvempi niiden ehdottamista hankkeista saisi rahoitusta.

Syvemmät leikkaukset – mutta mistä?

Saksa, Tanska, Alankomaat, Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat vaatineet säästöjä ”useita satoja miljardeja euroja” (Tanskan hallitus). Maiden yhteislausunnossa ei esitetä uutta kokonaissummaa eikä kerrota, mistä ohjelmista säästöt otettaisiin. Siinä ei myöskään täsmennetä, verrataanko säästöjä komission esitykseen vai Irlannin ehdotukseen (Saksan hallitus). Lähtökohdasta riippumatta Merz on tehnyt selväksi, ettei Irlannin ehdottama leikkaus riitä.

Kuuden maan tavoitteet poikkeavat toisistaan. Tanskan valtiovarainministeri Peter Hummelgaard haluaa pienentää maataloustukien ja aluekehitysrahoituksen osuutta budjetista (DR). Myös Suomen pääministeri Petteri Orpo haluaa pienemmän budjetin. Hänen mukaansa puolustukseen, tutkimukseen ja uuteen teknologiaan kohdistui jo liian suuri osa säästöistä. Orpo puolusti maataloustukien suojattua vähimmäistasoa (Suomen hallitus).

Molemmat vaihtoehdot kohtaisivat vastustusta myös kuuden maan ryhmän ulkopuolella. Italiaa johtava Giorgia Meloni, Romanian presidentti Nicușor Dan ja 15 muuta johtajaa vaativat 2. lokakuuta maatalous- ja koheesiorahoituksen säilyttämistä (Slovenian hallitus). Euroopan parlamentin pääneuvottelijat Siegfried Mureșan ja Carla Tavares puolestaan vastustavat Irlannin jo tekemää kilpailukyky- ja ulkopoliittisen rahoituksen leikkausta (Euroopan parlamentti).

Vastustajilla on neuvotteluissa painoarvoa, sillä budjetti vaatii kaikkien jäsenmaiden hallitusten yksimielisyyden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän (EU-sopimus, 312 artikla). Yksikin jäsenmaan hallitus tai parlamentti voi estää lopullisen sopimuksen.

Kuusi maata ovat siis eri mieltä kahdesta kiistanalaisesta valinnasta. Ne voivat hakea lisäsäästöjä maatalous- ja koheesiorahoituksesta, jonka säilyttämistä 17 hallitusta vaatii, tai leikata lisää tutkimuksesta ja puolustuksesta, mitä Suomi ja Euroopan parlamentti vastustavat. Merz on torjunut Irlannin ehdottaman kokonaistason kertomatta, kumpaa vaihtoehtoa kannattaa. Johtajat käsittelevät budjettia 15.–16. lokakuuta (Eurooppa-neuvosto). Jos kuusi maata ei tuo pöytään omaa kokonaissummaa ja listaa leikattavista ohjelmista, Irlannin luonnos jää ainoaksi esillä olevaksi budjettilaskelmaksi.