Turkki kiistää Kreikan Kypros-kaapelin luvan

Kreikka myönsi 6. marraskuuta luvan merenpohjan kartoitustöihin, jotka liittyvät Great Sea Interconnector -sähkökaapeliin. Kaapelin on määrä yhdistää Kypros Manner-Euroopan sähköverkkoon (Kreikan ulkoministeriö, Reuters). Turkki vastasi kirjallisesti samana päivänä: osa reitistä kulkee mannerjalustalla, jonka se ilmoitti YK:lle vuonna 2020. Ankara katsoo, että kartoitus siellä vaatii sen suostumuksen, jota se ei ole antanut (Turkin tiedotusrekisteri, Turkin ulkoministeriö). Lauantaiaamuna tutkimusalus Abeille Marengon viimeisin kirjattu sijainti oli paikallaan Heraklionin satamassa Kreetalla (MyShipTracking).

Lupa ja vastaväite

Molemmat hallitukset ilmoittivat kannastaan NAVTEX-viesteillä eli alueen merenkululle lähetettävillä radiovaroituksilla. Kreikan Heraklionin radioasema kehotti aluksia pysymään poissa Kreetalta Kyprokselle ulottuvalta tutkimuslinjalta (Kreikan merivoimien hydrografinen palvelu). Turkin Antalyan asema vastasi, että osa linjasta kulkee mannerjalustalla, jonka Ankara ilmoitti YK:lle vuonna 2020. Mannerjalusta on aluevesien ulkopuolista merenpohjaa, jonka luonnonvarojen hyödyntämiseen rannikkovaltio vaatii yksinoikeutta (Turkin tiedotusrekisteri). Turkin ulkoministeriö kutsui toimintaa merellä tehtäväksi tutkimukseksi ja sanoi, ettei Ankara ollut antanut siihen suostumustaan (Turkin ulkoministeriö).

NAVTEX-viesti on merenkulun turvallisuusvaroitus. Se ei ole lupa eikä ratkaise merirajaa. Varsinainen lupa myönnettiin Ateenassa aiemmin samana päivänä, kun ulkoministeri Giorgos Gerapetritis allekirjoitti ranskalaisen kaapeliurakoitsijan Nexansin hakeman luvan (Kreikan ulkoministeriö, Reuters).

Ankaran mukaan tutkimusta ei voi tehdä ilman sen hyväksyntää. Ateena on antanut luvan pyytämättä sitä. Kumpikaan pääkaupunki ei hyväksy toisen lähtökohtaa siitä, minkä maan merialueeksi Kreetan ja Kyproksen välinen osuus katsotaan.

Reitin kiistanalaisuus koettelee eniten Kyprosta

Kypros on ainoa EU-maa, jolla ei edelleenkään ole yhteyttä Manner-Euroopan sähköverkkoon. Noin 898 kilometrin kaapeli on sovittu ratkaisuksi, ja EU rahoittaa hanketta noin 657 miljoonalla eurolla (Euroopan komissio, CINEA). EU-rahoituksella voidaan rakentaa kaapeli, mutta sillä ei ratkaista, kuka saa kartoittaa reitin. Kiistan kustannukset jakautuvat epätasaisesti, ja Kypros kantaa suuremman osan.

Cyprus Mailin mukaan Kypros vastaa Kreetan ja Kyproksen välisen osuuden rakennuskustannuksista 63-prosenttisesti ja Kreikka 37-prosenttisesti. Kustannusarvio on 1,9 miljardia euroa, ja sen odotetaan nousevan. Merenpohjasta on yhä kartoittamatta noin 40 prosenttia (Cyprus Mail). Kartoituksen keskeneräisyys pitää sekä lopullisen reitin että hinnan avoinna.

Kiista ei ole ensimmäinen. Kreikan ja Turkin sotalaivat seisoivat vastakkain noin 40 tuntia Kasoksen saaren lähellä heinäkuussa 2024 (eKathimerini). Hankkeen operaattorin mukaan sille osoitettu osuus saatiin silloin valmiiksi, mutta loppureitti Kyprokselle jäi kartoittamatta (ADMIE). Abeille Marengo saapui Kreetalle lokakuun lopulla jatkamaan keskeytyneitä töitä (OT, To Brief).

Turkin suostumus tutkimustyöhön riippuu myös hankkeesta. Cyprus Mailin mukaan Turkki hyväksyi erillisen tietoliikennekaapelin tutkimukset lähivesillä (Cyprus Mail). Sähkökaapelin kohdalla suostumusta ei ole annettu. Ero viittaa siihen, että kiista liittyy hankkeen poliittiseen ulottuvuuteen.

Alusten lähettämä AIS-tunnistusviesti (automaattinen tunnistusjärjestelmä) paikansi Abeille Marengon Heraklionin satamaan nopeudella nolla 7. marraskuuta kello 00.20 UTC. Lauantaiaamuun mennessä aluksen lähdöstä ei ollut kirjattu uutta tietoa (MyShipTracking). Satelliittiseurannan tiedoissa on aukkoja, joten viestit eivät todista, että tutkimustyöt pysyvät keskeytyksissä. Ne kertovat kuitenkin kiistan tilanteen: Ankara vaatii suostumustaan reitillä, jolle Kreikka on myöntänyt luvan. Ilmoitukset eivät ratkaise merirajaa eivätkä kerro, alkoiko kartoitus kiistanalaisella alueella.