Turkki väittää hyväksyneensä Kyproksen kaapelitutkimuksen

Ranskan lipun alla purjehtiva tutkimusalus Abeille Marengo lähti Heraklionista 10. marraskuuta kartoittamaan merenpohjaa Kassoksen ja Karpathoksen eteläpuolella. Selvitys liittyy Great Sea Interconnector -sähkökaapeliin, jonka on määrä yhdistää Kypros Kreetaan (AMNA). Muutamaa tuntia myöhemmin Turkki ilmoitti, että selvitystyöllä oli sen suostumus. Neljä päivää aiemmin Ankara oli sanonut, ettei se ollut antanut suostumustaan (Euro2day, Cyprus Mail). Ateena ja Nikosia sanovat, että lupaa pyydettiin vain niiltä. Ranskan diplomaattinen nootti, joka voisi selventää maiden välistä viestinvaihtoa, on yhä julkaisematta.

Kaksi ilmoitusta, kaksi väitettä toimivallasta

Turkin ilmoitus sijoittaa selvitysalueen mannerjalustalle, jonka Ankara katsoo kuuluvan itselleen. Mannerjalusta tarkoittaa rannikon edustalla olevaa merenpohjaa, jonka luonnonvaroihin valtio vaatii yksinoikeutta (To Vima). Ilmoituksessa Turkki kertoo antaneensa työlle suostumuksensa (Euro2day). Molemmat uutismediat julkaisevat ilmoituksen, mutta kumpikaan ei arvioi sen oikeudellista perustaa.

Ilmoitus on NAVTEX-tiedote eli merenkulun turvallisuutta koskeva varoitus. Se kertoo merenkulkijoille vaaroista, mutta ei myönnä lupia eikä ratkaise merirajoja (IMO). Sen avulla valtio voi kuitenkin kirjata kantansa julkisesti.

Kreikka vastasi samana iltana omalla merenkulkuvaroituksellaan ja totesi Turkin ilmoituksen luvattomaksi ja vailla oikeusvaikutusta (Athina 9.84). Kreikan ulkoministeriön mukaan Turkin viestillä ei ole oikeudellista vaikutusta työhön, jonka Kreikka on hyväksynyt (Greek Foreign Ministry).

Kreikan varoituksessa mainitaan kolme selvitystyölle annettua lupaa. Viimeisin niistä on päivätty 6. marraskuuta (Athina 9.84). Osa kummastakin mittausreitistä kulkee Kreikan vaatimalla talousvyöhykkeellä tai mannerjalustalla. Talousvyöhykkeellä valtiolla on yksinoikeus meren luonnonvaroihin. Ateena katsoo, että selvitystyön hyväksyminen kuuluu siksi Kreikalle, ei Ankaralle.

Myös Kypros esitti saman kannan. Hallituksen tiedottajan Konstantinos Letymbiotisin mukaan lupaa pyydettiin vain Kreikalta ja Kyprokselta (Philenews). Ateenassa energiaministeri Stavros Papastavrou sanoi parlamentille, että Turkki oli ilmoittanut suostumuksestaan, jota siltä ei ollut pyydetty.

Ranska ei ole julkaissut noottiaan

Ranska lähetti Turkille nootin. Kreikan hallituksen tiedottaja Pavlos Marinakis kertoi 9. marraskuuta, että Pariisi oli toimittanut Ankaralle merenkulun turvallisuutta koskevan nootin eli valtioiden välisen virallisen kirjallisen viestin. Marinakis ei suostunut julkaisemaan sitä (Greek government). Hänen mukaansa nootti ja työlle tarvittavat luvat olivat eri asioita.

Marinakisin mukaan Ranskan viesti oli ilmoitus, jossa ei tunnustettu Turkin oikeuksia. Turkin ilmoituksessa ei puolestaan mainita lupahakemuksen numeroa, päivämäärää eikä hakijaa (To Vima). Julkisuuteen ei ole tullut asiakirjaa, joka osoittaisi jonkun pyytäneen Turkilta lupaa. Myöskään Pariisin Ankaraan lähettämän viestin tarkkaa sisältöä ei tiedetä.

Ankaran kanta on muuttunut. Turkki vaati 6. marraskuuta työn yhteensovittamista ja sanoi, ettei ollut antanut sille suostumustaan (Cyprus Mail), kuten kerroimme tuolloin (To Brief). Nyt se sanoo julkisesti hyväksyneensä selvitystyön, vaikka julkaistuista ilmoituksista ei ilmene, että sen lupaa olisi pyydetty.

Turkki ei ole selittänyt kannanmuutosta. Ilmoitusten järjestykseen perustuva tulkinta on, että Ankara haluaa kirjata työn ”yhteensovittamisen” tapahtuneeksi ennen kaapelinlaskun alkua. Tällöin Ateenan pitäisi kiistää väite jokaisessa myöhemmässä vaiheessa.

Miksi EU panostaa kaapeliin

Euroopan komissio luokittelee sähköverkot yhdistävän hankkeen yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi. EU käyttää nimitystä rajat ylittäville infrastruktuurihankkeille, joita se pitää ensisijaisina. Kaapelin on määrä päättää Kyproksen eristyneisyys Manner-Euroopan sähköverkosta. EU on aiemmin myöntänyt hankkeelle noin 657 milj. euroa Verkkojen Eurooppa -välineestä, joka rahoittaa infrastruktuuria (European Commission). Ranskalainen Meridiam omistaa enemmistön hankeyhtiöstä (GSI), joten kaapelin takana on ranskalaista pääomaa ja diplomatiaa.

EU voi rahoittaa kaapelia ja asettaa sen etusijalle. Se ei voi määrittää Kreikan ja Turkin välistä merirajaa eikä myöntää selvitystyölle lupaa. Oikeuskiista jää siis maiden väliseksi.

Alus on lähtenyt satamasta, mutta julkistettua reittiä ei vielä ole, joten sen ei tiedetä kartoittaneen kiistanalaista merialuetta Kassoksen eteläpuolella. Aluksen eteneminen ei ratkaise kiistaa kumpaankaan suuntaan. Kreikka sanoo hyväksyneensä työn, Turkki väittää antaneensa sille suostumuksensa. Molemmat väitteet toimivallasta on nyt kirjattu julkisuuteen, ja ne ovat ristiriidassa keskenään. Pariisi voisi selventää Turkille lähettämänsä viestin sisältöä julkaisemalla nootin. Se kertoisi, mitä Ranska ilmoitti, mutta ei sitä, kummalla maalla oli oikeus hyväksyä selvitystyö.