Yhdysvaltain tiedustelutuki varjostaa Ukrainan jalostamoiskuja

Donald Trumpin lähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner käyttivät 9. lokakuuta lähes kahdeksan tuntia Miamissa painostaakseen Ukrainaa lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin (Axios). Financial Timesin mukaan he varoittivat, että Yhdysvallat saattaisi lopettaa tiedustelutiedon jakamisen, jos Kiova sivuuttaisi Washingtonin pyynnöt. Yhdysvallat on katkaissut tiedustelutuen kerran aiemminkin. Eurooppa pystyy korvaamaan siitä vain osan.

Varoitus, kiistäminen ja dieselsopimus

Witkoffin julkaiseman tiedotteen mukaan Euroopan hallitukset, Euroopan komissio ja Nato osallistuivat talvivalmisteluja ja turvatakuita koskeviin keskusteluihin. Sopimuksesta ei ilmoitettu (AFP). Tiedotteesta tai lehtijutuista ei käy ilmi, ketkä eurooppalaiset kuulivat kiistanalaisen keskustelun, jos kukaan.

FT kuvaa ehdollista varoitusta. Ukrainalainen keskusteluun osallistunut kertoi lehdelle, että iskujen keskeyttäminen oli Yhdysvaltain presidentin ”painokas pyyntö” (Financial Times). Kyse oli tulevaa koskevasta painostuksesta, eikä tuen katkaisemisesta ollut tehty päätöstä.

Axiosin haastattelema ukrainalaisviranomainen kuvasi asian suoraksi uhkaukseksi. Keskustelusta suoraan tietävä yhdysvaltalaisviranomainen kiisti tämän ja sanoi lähettiläiden vain muistuttaneen Kiovaa siitä, että Yhdysvallat toimittaa Ukrainalle aseita ja tiedustelutietoa (Axios). Kiistäminenkin vahvistaa, että Yhdysvaltain tuki oli osa keskustelua. Tiedonjaon ei ole raportoitu tosiasiassa katkenneen.

Sama yhdysvaltalaisviranomainen kertoi Trumpin pitävän jalostamaiskuja syynä kotimaan korkeisiin polttoainehintoihin. Keskustelupäivänä Trump ilmoitti puhelun jälkeen Vladimir Putinin kanssa sopimuksesta, jolla venäläistä dieseliä tuodaan maailmanmarkkinoille (n-tv). Yhdysvaltain valtiovarainministeriö myönsi tämän jälkeen luvan venäläisdieselin kauppaan, jonka Yhdysvaltain pakotteet muuten estäisivät. Lupa on voimassa 7. huhtikuuta 2027 asti, eikä se edellytä Moskovan lopettavan iskuja Ukrainan sähköverkkoon (OFAC).

Miksi Kiova jatkaa iskuja

Kiova vaatii tauolta vastavuoroisuutta. Zelenskyi sanoi 22. syyskuuta Ukrainan olevan valmis sopimaan Venäjän kanssa energiaturvatilanteeseen liittyvästä tulitauosta. Yksipuolisesta iskujen keskeyttämisestä ei ollut keskusteltu (Reuters).

Iskut ovat Zelenskyin neuvotteluvaltti. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi Venäjän jalostamoalan vaikeuksia käsittelevässä analyysissaan, että jalostamotuotanto oli kesäkuussa noin 3,8 miljoonaa barrelia päivässä eli noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin (IEA). Luku ei kerro, kuinka suuri osa pudotuksesta johtui Ukrainan iskuista, mutta se antaa mittakaavan sille, mitä Moskova voi saada takaisin. Venäjä on samaan aikaan vaurioittanut pahoin Ukrainan sähköverkkoa ennen talvea (To Brief), joten iskujen yksipuolinen keskeyttäminen veisi Kiovalta painostuskeinon.

Mitä Eurooppa pystyy korvaamaan ja mitä ei

Washington on käyttänyt tiedustelutukea painostuskeinona aiemminkin. CIA:n johtaja John Ratcliffe myönsi tiedustelutiedon jakamisen keskeytyneen 5. maaliskuuta 2025, ja suurin osa sotilasviranomaisten kautta kulkeneesta tiedonvaihdosta pysähtyi (Washington Post). Jeddan-neuvottelujen jälkeen tiedonvaihto käynnistyi uudelleen 11. maaliskuuta (AP). Yhdysvaltain sotilasapu jäädytettiin samalla, joten tiedustelutuen menetyksen erillistä vaikutusta ei koskaan mitattu.

Vaikutukset ovat konkreettisia. Ukraina käyttää Yhdysvaltain satelliittikuvia kohteiden valintaan ja Yhdysvaltain varoituksia lähestyvistä Venäjän iskuista ilmatorjuntansa sijoittamiseen (Washington Post).

Ranska jatkoi oman tiedustelutietonsa jakamista vuoden 2025 tauon aikana ja käytti kyvykkyyksiä, jotka eivät ole riippuvaisia Washingtonista (Reuters). Pariisi ei ole kertonut, mitä tietoa se toimitti, joten korvaavan tuen laajuus jää epäselväksi.

Euroopan korvauskyvyllä on selvät rajat. IISS kuvasi tammikuussa 2026 Yhdysvaltoja Euroopan ainoaksi avaruuspohjaisen ballististen ohjusten varoitustiedon tuottajaksi. Satelliitit havaitsevat ohjusten laukaisut kiertoradalta (IISS). Le Monden mukaan liittolaiset eivät ehkä myöskään voi välittää Ukrainalle Yhdysvalloista peräisin olevaa tiedustelutietoa ilman Yhdysvaltain lupaa (Le Monde).

Euroopan ensimmäinen poliittinen reaktio kohdistui iskuihin. Viron pääministeri Kristen Michal ehdotti 10. lokakuuta, että seuraava Eurooppa-neuvosto eli EU-maiden johtajien huippukokous käsittelisi Ukrainan auttamista Venäjän jalostamoiden tuhoamisessa nopeammin (ERR). Ehdotus ei ota kantaa siihen, kuka korvaisi Yhdysvaltain tiedustelutuen, jos se katkeaisi.

Lähettiläiden käyttämistä sanoista riippumatta Washington otti tiedustelutuen esiin kiistassa Ukrainan sotastrategiasta, ja tuki on keskeytetty aiemminkin. Eurooppa pystyy tarjoamaan osan tiedustelutiedosta itse. Jos Ukrainan turvatakuu nojaa Yhdysvaltain avaruuspohjaiseen ohjusvaroitukseen, sen toteutuminen riippuu Washingtonin päätöksestä.