Parlamentit ratkaisevat Yhdysvaltain sotilaspääsyn Grönlantiin

Washingtonilla on allekirjoitettu sopimus laajasta sotilaallisesta pääsystä Grönlantiin, mutta oikeudet eivät ole vielä voimassa. Tanskan, Grönlannin ja Yhdysvaltojen New Yorkissa 22. syyskuuta allekirjoittama sopimus sallisi Yhdysvaltain sotilaskoneiden lentää ja laskeutua missä tahansa saarella. Yhdysvaltain valtionalukset voisivat myös kulkea veden alla Grönlannin aluevesillä (Tanskan allekirjoittama sopimusteksti). Sopimus tulee voimaan vasta, kun parlamentit Kööpenhaminassa ja Nuukissa hyväksyvät sen. Uusien kohteiden sijaintia ei ole vielä määritelty.

Mitä Washington saisi

Kyse olisi pysyvistä oikeuksista. Kun sopimus tulee voimaan, pääsyehto ei edellytä kolmen hallituksen uutta yhteistä päätöstä jokaista lentoa, laskeutumista tai merimatkaa varten (Valkoisen talon sopimusjulkaisu).

Yhdysvalloilla oli jo vuoden 1951 sopimuksen nojalla laajat oikeudet, mutta vain sovituilla puolustusalueilla eli sen sotilaskäyttöön varatuilla vyöhykkeillä (vuoden 1951 sopimus). Norjalainen sopimuksen pykäläkohtainen analyysi pitää oikeutta liikkua koko saarella ja nimenomaista vedenalaista kulkua todellisena laajennuksena vanhojen alueiden ulkopuolelle (Samfunn og politikk). ABC News suhtautui varovaisemmin ja huomautti, etteivät uudet ehdot ehkä laajenna kaikkia aiempia oikeuksia (ABC News).

Washington kuvaa sopimuksen vaikutuksia laajemmin kuin sopimusteksti antaa ymmärtää. Donald Trump puhui pysyvästä määräysvallasta, ja Valkoinen talo väitti tiedotteessaan sopimuksen takaavan Yhdysvalloille pitkäaikaisen määräysvallan sen turvallisuusetuihin (Valkoisen talon tiedote). Allekirjoitettu teksti vahvistaa Tanskan suvereniteetin ja tunnustaa grönlantilaiset kansaksi, jolla on oikeus itsemääräämiseen (Tanskan allekirjoittama sopimusteksti). Saksan liittokansleri Friedrich Merz asettui tämän tulkinnan kannalle ja toivotti tervetulleeksi kansainvälisen oikeuden mukaisen, yhteisymmärryksessä saavutetun ratkaisun (Saksan liittokanslerin lausunto).

Kohteet ilman karttaa

Sopimus sallii Yhdysvaltojen laajentaa nykyistä Pituffik Space Base -tukikohtaansa. Lisäksi sopimukseen nimetään Narsarsuaq, entinen amerikkalainen lentotukikohta saaren eteläosassa, sekä Mestersvig itärannikolla (Tanskan allekirjoittama sopimusteksti). Ensimmäisessä jutussamme kutsuimme uusia kohteita tukikohdiksi (To Brief). Sopimuksessa ne nimetään kuitenkin puolustusalueiksi, samanlaisiksi vyöhykkeiksi kuin vanhassa sopimuksessa. Reuters ei löytänyt tekstistä joukkojen määrää eikä aikataulua, joten alueiden laajuus, suunnittelu ja käyttöönoton ajankohta vaativat vielä neuvotteluja (Reutersin taustajuttu).

Uusista kohteista päättää kolmen hallituksen yhteinen komitea. Jos komitea ei pääse sopuun 90 päivässä, asia siirtyy ensin varaministereille ja sitten ministereille (Valkoisen talon sopimusjulkaisu). Sopimus ei kerro, mitä tapahtuu, jos ministeritkään eivät pääse yksimielisyyteen.

Grönlannilla on sopimuksessa paikallinen etu. Saksalaisessa uutisoinnissa nostettiin esiin grönlantilaisten yritysten suosiminen rakennusurakoissa (Der Spiegel). Sopimus ei määritä urakoiden arvoa eikä takaa työpaikkoja.

Mitä nykyiset hallitukset voivat luvata

Sopimus tulee voimaan vasta, kun diplomaattinen nootti ilmoittaa Washingtonille, että Tanska ja Grönlanti ovat saattaneet parlamenttikäsittelynsä päätökseen. Hyväksyntä tarvitaan Folketingiltä (Tanskan parlamentilta) ja Inatsisartutilta (Grönlannin parlamentilta) (Tanskan allekirjoittama sopimusteksti, Reutersin taustajuttu). Tällaista noottia ei ole tullut julki.

Sopimus ulottaa velvoitteensa myös mahdolliseen itsenäiseen Grönlantiin. Jos saari itsenäistyy, Tanskan ja Grönlannin hallitusten on huolehdittava siitä, että uusi valtio pysyy Natossa (Tanskan allekirjoittama sopimusteksti). Niiden on myös varmistettava, että itsenäinen Grönlanti ottaa vastatakseen Tanskan sopimusvelvoitteista.

Kumpikaan lupaus ei ole täysin näiden hallitusten päätettävissä. Grönlannin vuoden 2009 itsehallintolaki jättää itsenäistymispäätöksen grönlantilaisille (itsehallintolaki). Jos itsenäisen Grönlannin pitäisi liittyä Natoon uutena jäsenenä, Pohjois-Atlantin sopimuksen 10 artikla edellyttäisi kaikkien nykyisten liittolaisten hyväksyntää (Pohjois-Atlantin sopimus). Näin jokainen Euroopan Nato-maa saisi sananvallan sitoumukseen, jonka kolme muuta hallitusta ovat allekirjoittaneet.

Allekirjoituksella saatiin neuvoteltu teksti valmiiksi. Oikeuksien voimaantulo riippuu vielä kahdesta parlamentista. Sopimuksella ei voimaan tullessaan olisi päättymispäivää, ja sen muuttaminen edellyttäisi kaikkien kolmen osapuolen, myös Washingtonin, suostumusta (Tanskan allekirjoittama sopimusteksti). Folketingin ja Inatsisartutin tulevat äänestykset ovat viimeinen tiedossa oleva mahdollisuus estää uusien ehtojen voimaantulo. Ennen äänestyksiä Tanskan ja Grönlannin hallitusten on vastattava selkeästi, missä uusien puolustusalueiden rajat kulkevat ja miten toimitaan, jos ministerit eivät pääse sopuun tulevista kohteista.