Yhdysvaltain ohjusvaroitukset palasivat kolmen päivän tauon jälkeen

Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina jäi kolmeksi päiväksi ilman Yhdysvaltain varoituksia Venäjän ballististen ohjusten laukaisuista. Varoitusten välitys jatkui, kun yhteys oli hänen mukaansa »avattu uudelleen Yhdysvaltain puolella» (NBC:n haastattelun litterointi). Euroopalla ei ole vastaavaa satelliittijärjestelmää. Kukaan ei ole julkisesti selvittänyt, miksi varoitukset katkesivat.

Zelenskyin väite on rajatumpi kuin siitä tehdyt otsikot antavat ymmärtää. Hän sanoi varoitusten olleen »estettyinä jonkin aikaa», vaikka Euroopan tiedustelupalveluilta ja muilta kumppaneilta saatiin tietoa edelleen (sama NBC:n haastattelun litterointi). Hän ei kertonut ajankohtia eikä nimennyt Yhdysvaltain virastoa.

Reuters kertoi varoitusten jatkumisesta Zelenskyin kuvauksena, ei itsenäisesti vahvistettuna tietona (Reuters). Yksikään Yhdysvaltain viranomainen ei ole vahvistanut katkosta tai kertonut sen syytä. Zelenskyin lausunnosta ei käy ilmi, että kaikki Yhdysvaltain tiedustelutieto olisi lakannut kulkemasta.

Mitä varoituksen puuttuminen merkitsee

Laukaisusta annettu varoitus ei pysäytä ohjusta. Se antaa siviileille aikaa hakeutua suojaan ja ilmatorjuntayksiköille aikaa valmistautua. Lokakuun 12. päivänä viisi venäläisohjusta osui Kiovaan, ja räjähdykset tapahtuivat ennen ilmahälytystä (AP). Zelenskyin ajankohdaton kuvaus ei yhdistä iskua katkoksesta, mutta tapaus näyttää, mitä minuuttien menettäminen voi merkitä.

Yhdestä varoituspuutteesta on vahvistettu tieto. Ukrainan ilmavoimien tiedottaja kertoi 13.–14. lokakuuta tehdyssä iskussa, etteivät kumppanit varoittaneet ennakolta ensimmäisestä ballististen ohjusten aallosta, mutta varoittivat kolmesta myöhemmästä aallosta (Ukrainska Pravda). Tapaus vahvistaa, että yhdestä ohjusaallosta puuttui ennakkovaroitus. Se ei selitä Zelenskyin kuvaamaa laajempaa katkosta.

Mahdollinen motiivi, ei vahvistettua selitystä

Julkisista tiedoista löytyy mahdollinen motiivi tarkoitukselliselle katkokselle sekä viranomaiskiistoja, jotka kyseenalaistavat sen. Tiedot eivät ratkaise, mitä varoituskanavalle tapahtui.

Taustalla on todellinen kiista. Financial Times kertoi, että Miamissa 9. lokakuuta käytyjen neuvottelujen jälkeen Donald Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner ottivat esiin tiedustelutiedon jakamisen lopettamisen. Lehden mukaan ehtona olisi ollut, että Kiova lopettaa iskut Venäjän öljynjalostamoihin (Financial Times).

Yhdysvaltalaisviranomainen kiisti, että suoraa uhkausta olisi esitetty. Hänen mukaansa lähettiläät olivat vain muistuttaneet Kiovaa siitä, että Yhdysvallat toimittaa Ukrainalle ampumatarvikkeita ja tiedustelutietoa (Axios). Käsittelimme väitettyä uhkausta viime viikolla (To Brief).

Muut viranomaiset esittivät toisenlaisia tulkintoja. Ulkoministeri Andrii Sybiha sanoi yleisen tiedusteluyhteistyön jatkuneen ja katsoi yhden varoituksen viivästymisen johtuneen Venäjän käyttämän aseen ominaisuuksista (ZEIT). Trump sanoi Yhdysvaltojen jatkaneen tiedustelutiedon jakamista, ja Euroopan komissio kertoi, ettei se ollut havainnut merkkejä yleisestä katkoksesta (Euronews).

Yksikään näistä lausunnoista ei perustu juuri tämän salassa pidettävän varoituskanavan tarkastukseen. Yksikään viranomainen ei ole julkisesti ottanut vastuuta varoitusten pidättämistä koskevasta päätöksestä, eikä kukaan ole esittänyt asiakirjoja, jotka osoittaisivat vian. Julkisesti ilmoitetun määräyksen puuttuminen ei todista, ettei määräystä annettu. Ulkopuoliset eivät toistaiseksi voi tietää, mitä tapahtui.

Miksi Eurooppa ei voi täyttää aukkoa

Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot väitti, että eurooppalaiset ja erityisesti Ranska toimittavat Ukrainalle kaksi kolmasosaa sen tiedustelutiedosta (Vie publique). Luvulle ei ole julkaistua näyttöä. Väite kattaa tiedustelun laajasti, esimerkiksi satelliittikuvat ja siepatut viestit, ei pelkkiä ohjuslaukaisuvaroituksia.

Ohjuslaukaisujen havaitseminen on eri tehtävä. IISS kuvasi tammikuussa 2026 Yhdysvallat Euroopan ainoaksi avaruuspohjaisen ballististen ohjusten ennakkovaroituksen tarjoajaksi (IISS). Järjestelmä perustuu infrapunasatelliitteihin, jotka havaitsevat rakettimoottorin kuumuuden hetkiä syttymisen jälkeen.

Väitteet voivat pitää yhtä aikaa paikkansa. Eurooppa voi tuottaa suurimman osan tiedosta, jota Ukraina saa Venäjän asevoimista, vaikka siltä puuttuisi sensori, joka havaitsee ohjuksen lähdön laukaisualustalta. Korvaava järjestelmä on vuosien päässä. Ranskan huhtikuussa 2026 päivittämässä sotilassuunnitelmassa laajan näkökentän infrapunaisen ennakkovaroitussatelliitin käyttöönotto ajoittuu vuoteen 2035 (Ranskan puolustusministeriö).

Neuvottelut Washingtonin kanssa jatkuvat. Zelensky keskusteli 18. lokakuuta Witkoffin ja Kushnerin kanssa ja kuvasi tiimien välistä yhteydenpitoa »lähes tauottomaksi» (Ukrainan presidentin kanslia). Tapaamisesta julkaistussa tiedotteessa ei annettu takeita varoitusten saatavuudesta.

Ukrainan ilmapuolustuksen kiireellisin varoituskanava kulkee Yhdysvaltojen kautta, ja se voi hiljentyä ilman ennakkoilmoitusta. Kiova tai yksikään Euroopan hallitus ei ole kertonut, miksi näin kävi. Vain Trumpin hallinto voi vahvistaa, johtuiko hiljaisuus päätöksestä vai viasta. Ranskan oman aikataulun perusteella Ukrainaa tukevat Euroopan hallitukset ovat riippuvaisia varoitusjärjestelmästä, jota ne eivät itse hallitse ennen vuotta 2035.